Ansiotulojen veroihin kevennys
Verotyöryhmän ehdotus keventäisi työtulojen verotusta kaikissa tuloluokissa. Lisätuloon kohdistuvat marginaaliverot alenisivat. Ylin marginaalivero alenisi nykyisestä 55 prosentista noin 50 prosenttiin. Pienten työtulojen marginaaliverot alenisivat myös hieman keskimääräistä enemmän.
Keskituloisten verotus kevenisi noin kahdella prosenttiyksiköllä. Kevennykset olisivat hieman tätä suurempia pieniä ja suuria työtuloja saavilla. Pienituloisten osalta verokevennykset toteutuisivat korottamalla palkka- ja yrittäjätuloihin kohdistuvaa työtulovähennystä.
Yhteisövero 22 prosenttiin ja pääomavero 30 prosenttiin
Yritysten maksamaan yhteisöveroon verotyöryhmä esittää alennusta nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin.
Yksityishenkilöiden pääomatulojen verotusta työryhmä puolestaan kiristäisi nykyisestä 28 prosentista 30 prosenttiin. Korotus koskisi kaikkia pääomatuloja, esim myyntivoittoja ja vuokratuloja. Pääomatulojen verotus säilyisi osinkojen verotusta lukuun ottamatta nykyisenä.
Osinkojen verotukseen muutoksia
Ei-pörssiyhtiöiden osinkojen verotukseen työryhmä esittää rakenteellista uudistusta. Yhtiön jakamaan "normaalituottoon" kohdistuisi edelleen yhdenkertainen verotus, uudistuksen jälkeen kuitenkin uuden 30 % pääomaverokannan mukaisena.
Tämä toteutettaisiin niin, että yhtiön maksaman 22 % veron lisäksi osingosta 35 % olisi saajalleen verotettavaa pääomatuloa. Yhteensä yritys ja osingon saaja maksaisivat veroa siten 22% + (1-0,22) x 0,35 x 30% = 30,2%.
Yhdenkertaiseen osinkoveroon oikeuttavan osingon määrän laskennassa pohjana olisi nykyiseen tapaan yhtiön nettovarallisuus. Tuottoprosentin laskenta muuttuisi kuitenkin nykyisestä.
Ns. normaalituotto määräytyisi työryhmän esityksen mukaan keskipitkänä valtiolainakorkona yhteisöveron jälkeen. Jos valtiolainakoroksi oletetaan vaikkapa 5 prosenttia, olisi normaalituotto 3,9 %.
Ns. normaalituoton ylittävä listaamattoman yhtiön osinko olisi työryhmän esityksen mukaan jatkossa saajalleen kokonaan pääomatuloa. Osinkojen verottamisesta ansiotulona luovuttaisiin ehdotetussa uudistuksessa.
Pörssiyhtiöiden jakamat osingot olisivat myös työryhmän esityksen mukaan saajalleen tulevaisuudessa kokonaan pääomatuloa, nyt veronalainen osuus on 70 %.
Asuntolainojen korkovähennystä rajoitetaan Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta työryhmä rajoittaisi asteittain viisi prosenttiyksikköä vuodessa.
Jos tämä toteutuisi, joka tosin voi poliittisesti olla vaikeaa, olisi vaalikauden lopussa vuonna 2015 vähennyskelpoinen osuus asuntolainojen koroista 80 %. Vuonna 2015 vähennysetu olisi siis 24 prosenttiin koroista (0,8 x 30%), kun tällä hetkellä vähennysetu on 28 % ja ensiasunnoista 30 %.
Ansiotulojen verotuksessa alijäämähyvityksenä tehtävän korkovähennyksen nykyisiin enimmäismääriin työryhmä ei ehdota muutoksia.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä esitetään alennettavaksi Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän työryhmä esittää palautettavaksi taantumaa edeltävälle tasolle eli 2.300 euroon. Vuodesta 2009 alkaen kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on ollut 3.000 euroa. Lisäksi työryhmä esittää, että vähennyksen osuus työkorvauksesta olisi jatkossa 50 %, kun se nyt on 60 prosenttia. Sen sijaan aiemmin käytössä ollutta enimmäismäärän alentamista remonttikulujen osalta työryhmä ei esitä.
Arvonlisävero 25 prosenttiin
Esityksessä ehdoteaan kulutusverotuksen kiristämistä korottamalla kaikkia arvonlisäverokantoja kahdella prosenttiyksiköllä. Yleinen arvonlisäverokanta nousisi siten 23 prosentista 25 prosenttiin, elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden vero nousisi 13 prosentista 15 prosenttiin ja muun muassa lääkkeistä, kirjoista ja kulttuuri- ja urheilutilaisuuksista kannettu alennettu vero 9 prosentista 11 prosenttiin.
Verotuksen painopistettä siirrettäisiin kulutusverotuksen suuntaan myös korottamalla energia- ja ympäristöverotusta sekä ns. terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotusta.
Esityksen toteutuessa sekä kuluttajasähkön että liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verot nousisivat. Autoveroon ei koskettaisi, mutta vuotuista ajoneuvoveroa korotettaisiin. Lisäksi otettaisiin käyttöön ns. windfall-vero.
Korotuksia työryhmä suuntaisi alkoholin lisäksi myös virvoitusjuomiin, makeisiin ja jäätelöön. Lisäksi työryhmä haluaa selvitettävän sokeriveron käyttöönottoa.
Perintöveroasteikko lievenee ja kiristyy Työryhmän esittämä muutos perintö- ja lahjaveroasteikkoihin toisi kevennyksen niille, joiden verotettava perintö on yli 40 000 euroa. Poikkeuksena ovat yli 1,1 miljoonan euron perinnön saajat, joiden verotus kiristyisi nykyisestä. Tässä haluamme muistuttaa, että lahja- ja perintöverotus on ainakin tähän asti ollut hyvin pitkälle vapaaehtoisuuteen perustuvaa lukuisten verosuunnittelumahdollisuuksien vuoksi.
Työryhmä korottaisi perintö- ja lahjaveroasteikon toisen rajan 40.000 eurosta 50.000 euroon (veroprosentti alenisi I-veroluokassa tällä välillä 10% -> 7%) ja kolmannen rajan 60 000 eurosta 150 000 euroon (veroprosentti alenisi I-veroluokassa tällä välillä 13% -> 10%). Lisäksi työryhmä esittää otettavaksi käyttöön uuden korotetun asteikkoprosentin, joka kohdistuisi yli miljoonan euron menevään osaan perinnöstä (veroprosentti nousisi I-veroluokassa 13% -> 16%)
Perintöveron II-veroluokan asteikkoon ja lahjaveroasteikkoihin tehtäisiin vastaavat muutokset. II-veroluokassa korkeimmaksi rajaveroprosentiksi ehdotetaan 35 %:a.
Vakuutuksiin liittyvät veroedut
Työryhmä esittää myös perintö- ja lahjaverotuksen veropohjan laajentamista. Työryhmä katsoo, että vakuutusten avulla tapahtuvalle veron minimoinnille ei nyky-yhteiskunnassa ole perusteita. Vakuutusten muodossa tapahtuvien sijoitusten verosuosinta tulisi poistaa. Esim. mahdollisuus lahjoittaa kolmen vuoden välein verovapaasti 8.500 euroa säästöhenkivakuutuksia hyödyntäen tuli poistaa.
Yritysvarallisuuden arvostaminen
Työryhmä esittää yritysvarallisuuden arvostamisen osalta muutosta, joka vaikuttaa suku-polvenvaihdoksen yhteydessä saatavan huojennuksen määrään perintö- ja lahjaverotuksessa. Arvostuslaissa osakkeen vertailuarvolle on määrätty ns. leikkurisääntö. Sen mukaan osakkeen vertailuarvo saa olla enintään 50 prosenttia edellisen vuodenvertailuarvoa korkeampi. Työryhmä esittää, että leikkurisääntöä ei perintö- ja lahjaverotuksessa tulisi soveltaa. Suosittelemmekin siis sukupolvenvaihdos asioiden jouduttamista. Odottamalla ei säästä. Riippumatta siitä miten tämän esityksen käy.
Kiinteistövero
Kiinteistöveron määrääminen esitetään jätettäväksi nykyiseen tapaan pääosin kuntien päätettäväksi. Kiinteistöveron valtakunnalliset alarajat pidettäisiin pääosin entisinä. Yleisestä kiinteistöverotuksesta eriytettävän maapohjan osalta kiinteistöveron alarajaa korotettaisiin kuitenkin 0,6 prosentista 0,8 prosenttiin.
Kiinteistöveron ylärajoista maapohjan, liikerakennusten ja vakinaisten asuinrakennusten osalta esitetään luovuttavaksi. Kiinteistöjen verotusarvojen tulisi olla yhtenäisesti lähellä markkina-arvoja. Maa- ja metsätalousmaan kiinteistöverotuksen edellytyksiä tulisi selvittää. Eli kiinteistöverotus tulee kiristymään.