EU:ta, ALV:ta ja autoverotusta
EU PORTFOLIO-OSINKOJOEN VEROTUKSESTA
EU tuomioistuin (EUT) on 10.2.2011 antanut tuomion ns. Haribo-tapauksessa asiat C-436/08 ja C-437/08). Tässä oli kyse pääomien vapaasta liikkuvuudesta (SEUT 63 artikla) ja Itävallan sisäisestä verolainsäädännöstä, jossa erotellaan kotimaasta ja ulkomailta saatujen osinkojen välillä silloin, kun kyse on ns. portfolio-osingoista, siis alle 10 prosentin omistuksen perusteella saaduista osingoista.
Itävallassa asuvilta yhtiöiltä saadut portfolio-osingot ovat aina vapautettuja yhteisöverosta. Sen sijaan portfolio-osinkoja ei vapauteta verosta eikä jaettujen osinkojen pohjana olevista voitoista maksettua yhteisöveroa hyvitetä esim. hyvitysmenetelmän avulla, jos osinkoa jakava yhtiö on EU:n tai ETA:n ulkopuolisesta valtiosta tai sellaisesta ETA-valtiosta, jonka kanssa Itävalta ei ole tehnyt sopimusta keskinäisestä virka- ja täytäntöönpanoavusta. Toisesta EU:n jäsenvaltioista tai ETA-valtiosta, jonka kanssa em. sopimus on solmittu, tulevia portfolio-osinkoja koskee vapautusmenetelmän sijasta hyvitysmenetelmä silloin, kun osinkoa jakavan yhtiön voitoista ei ole kannettu Itävallan yhteisöveroa vastaavaa veroa. Hyvitysmenetelmän soveltamiseksi osingonsaajan on esitettävä yksityiskohtaisia tietoja mm. osingonjakajayhtiöstä, osakkuuden suuruudesta sekä käytetystä yhteisöverokannasta.
Asiassa esitettiin lukuisia ennakkoratkaisukysymyksiä, joita EUT käsitteli yksityiskohtaisesti. Ennakkoratkaisut voidaan tiivistää näin.
1. pelkästään keskinäistä virka-apua koskevan sopimuksen voimassaolo on riittävä peruste sille, että edullisempi verokohtelu tulee myöntää.
2. Hyvitysmenetelmän käyttäminen vapautusmenetelmän sijaan on hyväksyttävää, eikä tilannetta muuta se, että veroedun saamiseksi edellytettävä tieto on veronmaksajan vastuulla ja vaikeasti saatavissa.
3. Kolmas kysymys koski kolmansista valtioista maksettuja portfolio-osinkoja, joihin ei sovelleta vapautus- eikä hyvitysmenetelmää. EUT katsoi tämän olevan SEUT 63 artiklan vastaista.
4. Kolmansista valtioista saatuihin osinkoihin voidaan soveltaa hyvitysmenetelmää, silloin kun omistusosuus osinkoa jakavassa yhtiössä jää tietyn raja-arvon alle ja vapautusmenetelmää tietyn omistuksen ylittyessä. Siitäkin huolimatta, että vapautusmenetelmää sovelletaan systemaattisesti kaikkiin kotimaisiin osinkoihin.
Lopuksi EUT totesi, että koska Itävallassa ei säädetä ulkomaisen yhteisöveron perusteella tehtävän hyvityksen siirtämisestä seuraaville vuosille silloin, kun ulkomaiset osingot saaneen yhtiön tulos on ollut tappiollinen, on ulkomaisten osinkojen verotus kireämpi kuin puhtaasti kotimaisten osinkojen, ja lainsäädäntö tältä osin SEUT 63 artiklan vastainen. Jäsenvaltiolla ei kuitenkaan ole velvollisuutta säätää ulkomailla pidätetyn lähdeveron hyvittämisestä, sillä kyseessä on oikeudellinen kaksinkertainen verotus, joka seuraa siitä, että valtiot käyttävät samanaikaisesti verotusvaltaansa.
KOMISSIO ANTOI PERUSTELLUN LAUSUNNON ISO-BRITANNIAN (UK) LUOVUTUSVOITTOSÄÄNNÖISTÄ
Komissio antoi 16.2.2011 UK:lle perustellun lausunnon. Lausunto koskee luovutusvoittojen verotussäännöksiä tilanteessa, jossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseva yhtiö hankkii vähintään 10 prosenttia toisessa EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhtiöstä. Mikäli myyvälle yhtiölle syntyy omaisuutensa myynnin yhteydessä myyntivoittoja, verotetaan myös UK:ssa olevaa yhtiötä automaattisesti tästä tulosta. Kokonaan UK:n sisäisissä tilanteissa verotusta ei tapahdu. Komissio katsoo säännösten olevan EU:n sijoittautumisvapauden sekä pääomien vapaan liikkuvuuden vastaisia.
RAHOITUSPALVELUJEN VEROVAPAUS EI KOSKE FACTORING-TOIMINTAA
Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen HaO 10/1735/6 (23.12.2010) mukaan factoring-rahoitus ei ole verotonta rahoituspalvelua. Päätöstä perusteltiin sillä, että factoring-toiminnan verottomuus on sekä arvonlisäverodirektiivin että EUT:n oikeuskäytännön vastainen. Päätös ei ole linjassa Suomessa sovellettua käytäntöä, joka perustuu hallituksen esityksen mukaiseen käsitykseen saatavien rahoittamisen verottomuudesta.
Päätöksen yhtiö harjoitti pääasiassa factoring-toimintaa. Yhtiö osti myyntisaamisia asiakkailtaan ja otti vastatakseen luottotappioriskin. Yhtiö lähetti omissa nimissään laskun tavaran tai palvelun ostajalle ja ostaja vapautui vastuustaan ainoastaan maksamalla laskun yhtiölle. Yhtiö veloitti kiinteän palkkion jokaisesta laskusta ja laskussa olevaan saatavan määrään perustuvan palkkion. Yhtiön oli hallinto-oikeuden päätöksen mukaan suoritettava arvonlisäveroa palvelusta saamastaan vastikkeesta. Päätökseen on haettu muutosta.
Paineet Suomen verotuskäytännön muuttamiseen kasvavat Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen johdosta.
ARVOPAPERIMARKKINALAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS
Arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän mietintö julkistettiin 18.2.2011. Työryhmän mukaan ”keskeiset muutokset liittyvät mm. uuteen ja selkeään lakirakenteeseen, arvopaperimarkkinoiden kilpailukyvyn lisäämiseen, moniportaisen hallintarakenteen käyttöönottoon, listayhtiöiden hallinnollisen taakan keventämiseen sekä sijoittajansuojaan ja valvonnan tehostamiseen”. Aika näyttää.
Ehdotetuista muutoksista olennaisin on uusi lakirakenne, jossa voimassa oleva arvopaperimarkkinalaki jaettaisiin useammaksi laiksi. Työryhmä esittää säädettäväksi viisi uutta lakia: arvopaperimarkkinalaki, laki arvopaperitileistä, laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta, laki rahoitusvälineiden kaupankäynnistä sekä laki sijoituspalveluista.
Työryhmän arvion mukaan Euroopassa on meneillään merkittävä rakennemuutos kohti entistä yhtenäisempiä ja kattavammin säänneltyjä eurooppalaisia arvopaperimarkkinoita lainsäädännön, valvonnan, markkinakäytäntöjen ja infrastruktuurin alueilla. Siksi työryhmän yksi tärkeimmistä tavoitteista on juuri arvopaperimarkkinoiden kilpailukyvyn lisääminen. Tavoitteena on lainsäädäntö, joka turvaa kilpailukykyisen toimintaympäristön sekä suomalaisille että ulkomaisille toimijoille, ja sitä kautta mahdollisimman laajan ja hyvän kilpailun palveluiden ja tuotteiden tarjonnassa Suomessa.
Työryhmä ehdottaa säännöksiä, joiden mukaan Suomessa siirryttäisiin arvopaperien moniportaisen hallintarakenteen käyttöön suoran hallintarakenteen rinnalla. Näin Suomessa liikkeeseenlaskettujen arvopaperien hallintarekisteröinti sallittaisiin myös suomalaisille vähittäis- ja instituutiosijoittajille. Sijoittaja voisi siten itse valita, säilyttääkö hän arvopapereitaan omalla tilillään arvopaperikeskuksessa vai moniportaisessa rakenteessa säilyttäjäpankin tilillä. Pyrkimyksenä on poistaa nykyinen kustannusero, jonka johdosta suomalaisten sijoittajien sijoitukset suomalaisiin yhtiöihin ovat moninkertaisesti kalliimpia kuin ulkomaisten sijoittajien sijoitukset. Sijoittajien esineoikeuksien parantamiseksi on myös ehdotettu säädettäväksi uusi laki arvopaperitileistä, jossa säädettäisiin arvopaperien säilyttämisestä, tilinhaltijan oikeuksista ja säilyttäjien velvollisuuksista.
Verohallinnolla, ulosottoviranomaisilla ja muilla viranomaisilla sekä arvopaperien liikkeeseenlaskijoilla olisi ehdotusten mukaan mahdollisuus jatkossakin saada tietoja arvopaperien tilinhaltijoista. Vastuu lopullisen tilinhaltijan selvittämisestä olisi kuitenkin ensi sijassa hallintarekisteröinnin hoitajalla ja säilyttäjällä.
Liikkeeseenlaskijoiden julkinen sisäpiirirekisteri keskitettäisiin jatkossa yhteen, Finanssivalvonnan ylläpitämään rekisteriin. Sisäpiiriläisen olisi ilmoitettava perustiedot ja omistusta koskevat muutokset suoraan Finanssivalvontaan, toisin kuin nykyään. Rekisterijärjestelmän keskittämistarve liittyy arvopaperikaupan selvitystoiminnan rakennemuutoksiin sekä arvopaperien moniportaista hallintaa koskeviin ehdotuksiin. Keskitetyn rekisterin avulla varmistettaisiin mm. järjestelmän luotettavuus ja valvonnan tehokkuus.
Arvopaperimarkkinalaissa sekä uusissa laeissa rahoitusvälineiden kaupankäynnistä, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä arvopaperitileistä säädettäisiin tahallisuuteen ja tuottamukseen perustuvasta vahingonkorvausvastuusta. Sijoituspalveluyritysten ylimmän johdon vastuu säädettäisiin luottolaitosten vastuuta vastaavaksi ja siihen sisältyisi muun muassa säännös tuottamusolettamasta.
Finanssivalvonnan hallinnollisen seuraamusjärjestelmän piiriin kuuluisivat jatkossa määräyksen tehosteena toimivan uhkasakon lisäksi rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu. Finanssivalvonnan käytössä olevaa hallinnollisten seuraamusten järjestelmää ankaroitettaisiin. Rikemaksun ja seuraamusmaksun enimmäismäärää ehdotetaan korotettavan moninkertaiseksi nykyisestä ja niiden käyttöalaa laajennettavan nykyistä selvästi suurempaan joukkoon säännösten rikkomuksia. Seuraamusmaksun määräisi Finanssivalvonnan esityksestä markkinaoikeus.
AUTOVEROLAKIIN MUUTOKSIA
Muutos verohuojennuksen edellytyksiin
Muuttoautohuojennuksen yhtenä edellytyksenä on ollut se, että auto tuodaan muuton yhteydessä ilman, että käsitettä on laissa tarkemmin määritelty. Lain muutoksen jälkeen verohuojennuksen saanti edellyttää sitä, että ajoneuvo tuodaan Suomeen muuton jälkeen kahdentoista kuukauden kuluessa muutosta tai enintään kolme kuukautta ennen muuttoa ja ilmoitetaan verotettavaksi 18 kuukauden kuluessa muutosta.
Autoveron alennus muuttoautosta on mahdollinen jatkossa ilman, että ajoneuvoa olisi käytetty tai säilytetty kriisialueena pidettävässä ulkomaisessa kohdemaassa. Ajoneuvon tulee kuitenkin olla ollut muuttajan omistuksessa ennen muuttoa vähintään kuuden kuukauden ajan, ja siitä tulee tehdä ilmoitus Tullille omistusajan alkaessa. Lisäksi edellytetään, että maahan muuttava on oleskellut välittömästi ennen muuttoa ulkomailla yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ja tästä ajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen muuttoa kriisialueella.
Jos edellytykset täyttyvät, ajoneuvon voi säilyttää ulkomailla oloajan Suomessa. Sitä ei voi kuitenkaan käyttää täällä eikä antaa toisen käytettäväksi. Ajoneuvoa ei voi myöskään rekisteröidä täällä eikä pitää muualla rekisterissä ennen muuttoa.
Uusi säännös täydentää nykyjärjestelmää, joka säilyisi näiltä osin muutoin ennallaan ja olisi myös kriisialueelta muuttavan valittavissa toisena vaihtoehtona. Lain muutoksella ei ole vaikutusta arvonlisäverotukseen. Silloin, kun auto hankitaan Suomesta täällä käytettäväksi, arvonlisävero on maksettava normaalisti Suomeen.
Laissa ei ole määritelty kriisialuetta. Kysymys on alueesta tai valtiosta, jonka turvallisuustilanne on heikentynyt oleellisesti terrorismin, sotatilan tai muun niihin rinnastuvan syyn vuoksi.
ESTEETTÖMIEN TILATAKSIEN TAKSIPALAUTUS
Esteettömille tilatakseille myönnettävää taksipalautus korotetaan 12 000 euroon nykyisestä 9 600 eurosta. Korotettu taksipalautus ulotetaan myös takseihin, jotka on varustettu koulukuljetuskäyttöön hyväksytyillä lisäturvavöillä. Lisäksi edellytetään että ajoneuvossa on kuljettajan istuimen lisäksi vähintään seitsemän istuinpaikkaa.
YLEISIMMÄT RAKENNUSALAN KÄÄNNETYN VEROVELVOLLISUUDEN PIIRIIN KUULUVAT RAKENTAMISPALVELUT
Rakennusteollisuus RT on Verohallinnon kanssa tehnyt luettelon, jossa on lueteltu yleisimmät rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuuluvat rakentamispalvelut. Luettelo ei ole kattava. Luettelo on julkaistu osoitteessa: www. rakennusteollisuus.fi
Laki rakentamispalvelujen käännetystä arvolisäverosta tulee voimaan 1.4.2011. Jos laki soveltuu rakennuspalvelun ostamiseen arvonlisäveron maksaa myyjän sijasta ostaja. Rakentamisessa aliurakoitsija veloittaa rakentamispalvelujen myynnin ilman arvonlisäveroa ja pääurakoitsija suorittaa arvonlisäveron koko rakennustyön arvosta. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tulee sovellettavaksi, jos kaksi perusehtoa täyttyy:
1. Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten.
2. Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua
tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten.
Rakentamispalveluja eivät listan mukaan ole mm. seuraavat:
- tuotantotoiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden asentaminen ja pystyttäminen
- viheralueiden istutus ja hoito
- arkkitehtipalvelut, rakennus- ja rakennesuunnittelu sekä muut insinööripalvelut ja tekninen suunnittelu
- rakennuskoneiden vuokraus ilman kuljettajia tai koneenkäyttäjiä
- ulkotilojen (tiet, lentokentät, torit, puistot yms.) puhtaanapito
- kuljetuspalvelut
- kiven, soran ja hiekan rouhinta ja murskaus
- maisema-arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi
- teiden hoito, kuten auraus, hiekoitus, suolaus, lanaus, pensaiden raivaus ja liikennemerkkien vaihto
- maisema-arkkitehtuuri ja rakennustekniset suunnittelupalvelut
- tuotantolaitoksiin kuuluvien koneiden ja laitteiden asennus
- rakennusjätteen poiskuljetus
- tuotantotoiminnan koneistojen asentamiseen liittyvät sähköasennustyöt tuotantolaitoksessa
- teollisuuden ilmastointi- ja jäähdytyslaitteistojen sekä paineilmalaitteistojen asentaminen ja korjaus
- rakennusten sisustussuunnittelu
- rakennustelineiden vuokraus, pystytys ja purku