Lahja-, lähde- ja muusta verosta
LAHJA OSAKEYHTIÖLLE
KHO 1324:2011
Lahja osakeyhtiölle verotetaan II-veroluokassa ja kyse on nimenomaan lahjasta ei esim. pääomasijoituksesta ja myös lahjasta oy:lle, ei esim. sen osakkaille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä olli ennakkoratkaisu, jossa oli esitetty myös vaihtoehtoinen toimintatapa ja äänestyksen tulos 3-2. Eli kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei välttämättä kanatta vetää.
Asiassa oli kysymys siitä, katsottiinko B:n omistama osakeyhtiö vai B sukupolvenvaihdosta koskevassa lahjaverotuksessa lahjansaajaksi ja oliko vero määrättävä yhtiölle II veroluokan vai B:lle I veroluokan mukaan.
Perintö- ja lahjaverolain 55 § ei sinänsä edellyttänyt, että lainkohdassa tarkoitettu yritysvarallisuus siirtyi lahjoittajan sukulaiselle. Lainkohdassa ei myöskään ollut säädetty, että lahjoituksen tulisi tapahtua luonnolliselle henkilölle. Siitä, että lahjoitus tapahtui osakeyhtiölle, ei niin ollen sinänsä seurannut, että säännöksen piiriin kuuluvaksi katsotun luovutuksen lahjansaajaksi olisi katsottava osakkeet omistava luonnollinen henkilö.
Tässä tapauksessa lahjoittaja tuli ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan nimenomaan lahjoittamaan varat osakeyhtiölle. Sitä, ettei lahjoitus siviilioikeudellisesti tapahtunut osakkaalle B, korosti rinnakkainen vaihtoehtoinen ennakkoratkaisuhakemus, jonka mukainen lahjoitus tapahtuisi B:lle. Omaisuuden lahjoittaminen osakeyhtiölle oli sinänsä mahdollista, vaikkakin osakeyhtiön kirjanpidon näkökulmasta vastikkeettomasti saadut varat kasvattivat lähtökohtaisesti sijoitettua vapaata omaa pääomaa ja koituivat osakkaiden hyväksi. Näin ollen pelkästään viimeksi mainitun seikan perusteella lahjoitusta osakeyhtiölle ei voitu pitää vastoin siviilioikeudellista muotoa lahjoituksena B:lle. Asian arviointiin ei myöskään vaikuttanut se seikka, että ulkopuolisen tehdessä nimenomaisesti pääomansijoituksen yhtiöön lahjaverotusta ei välttämättä kohdistettaisi tähän yhtiöön.
Perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitetuksi lahjansaajaksi oli lahjoituksen tapahtuessa B:n omistamalle osakeyhtiölle siten katsottava tämä yhtiö. Yhtiö oli velvollinen suorittamaan lahjasta veron perintö- ja lahjaverolain 11 §:n 1 momentin nojalla II veroluokan mukaan.
Ennakkoratkaisu. Äänestys 3-2.
YHDENVERTAISUUSLAIN MUKAISEN HYVITYSSEURAAMUS EI VERONALAIST TULOA
KVL 22/2011
Käräjäoikeus oli kesäkuussa 2008 antamallaan tuomiolla velvoittanut A:n entisen työnantajan X Oy:n maksamaan A:lle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 5 000 euroa, koska X Oy oli kohdistanut vastatoimia A:han hänen tukiessaan yhdenvertaisuuslain rikkomiseksi arvioidun menettelyn selvittämistä yrityksessä. Hovioikeus oli pysyttänyt käräjäoikeuden päätöksen tältä osin.
Yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvitysseuraamuksen tarkoituksena on korvata sitä kärsimystä, jota lainvastaisen menettelyn voidaan arvioida aiheuttaneen. Kun kysymys oli tuomioistuimen määräämästä hyvityksestä, jota A ei saanut tulon sijaan tai muutoin korvaukseksi tulojen tai elatuksen vähentymisestä, hyvitystä pidettiin tuloverolain 78 §:ssä tarkoitettuna vahingonkorvaukseen rinnastettavana korvauksena, joka ei ole veronalaista tuloa. Ennakkoratkaisu vuodelle 2010.
EVL 52 C - JAKAUTUMINEN MAHDOLLINEN VAIKKA KIRJANPITOARVOT EIVÄT RIITÄ – JOS KÄYVÄT ARVOT RIITTÄVÄT
KVL 28/2011
A Oy aikoi purkautua selvitysmenettelyttä ja siirtää kaikki varansa ja velkansa kahteen uuteen yhtiöön. Toiseen yhtiöön siirrettiin varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät varat ja velat, toiseen yhtiöön siirtyi toimitilakiinteistö ja siihen liittyvät velat. Jakautuvan yhtiön osakkeenomistaja sai jakautumisvastikkeena vastaanottavien yhtiöiden osakkeita. Rahavastiketta ei annettu.
Jakautumisessa syntyvään kiinteistöyhtiöön siirtyvien velkojen määrä ylitti sekä varojen verotuksessa vähentämättä olevan määrän että varojen kirjanpitoarvon. Käypään arvoon arvostettuna varat kuitenkin ylittivät velkojen määrän siten, että siirtyvät varat riittivät kattamaan vastaanottavan yhtiön osakepääoman. Jakautumiseen voitiin verotuksessa soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c §:n kokonaisjakautumista koskevia säännöksiä. Ennakkoratkaisu vuodelle 2011.
(ei lainvoim.)
PANKIN BONUKSET PÄÄOMATULOA
KVL 23/2011
X Pankki Oy:n tarkoituksena oli ottaa käyttöön uusi bonusjärjestelmä, jossa pankki myönsi asiakkailleen palvelujen käytön perusteella bonustilille kertyvää bonusta. Bonusta kertyi 0,25 prosenttia asiakkaan luottojen, säästöjen ja sijoitusten yhteismäärästä, kun henkilöasiakkaan asioinnin määrä oli yhteensä vähintään 5 000 euroa kuukaudessa. Bonusehtojen mukaan asiakkaalla oli oikeus ottaa kertyneet bonukset rahana tai käyttää ne erilaisten palvelu- ja muiden maksujen maksamiseen.
Kun otettiin huomioon pankin asiakkaan valintavalta, bonuksen käyttäminen palvelu- ja muiden maksujen maksamiseen oli katsottava asiakkaalle kertyneen tulon käyttämiseksi. A:n saama bonus, jonka hän voi valintansa mukaan saada rahana tai käyttää palvelu- ja muiden maksujen maksamiseen, oli A:n veronalaista tuloa. Koska etu kertyi sijoitusten, luottojen ja säästöjen perusteella, tulon katsottiin rinnastuvan varallisuuden kerryttämään tuloon ja olevan siten pääomatuloa. Ennakkoratkaisu vuodelle 2011.
USA:N VEROA HYVITETTIIN VAIN VAHVISTETULLA TAPPIOLLA VÄHENNETTYÄ VOITTOA VASTAAVA OSUUS, VAIKKA MAKSETTU ENEMMÄN
KHO 1325:2011
A, joka oli Suomessa yleisesti verovelvollinen ja jolle oli verovuodelta 2003 vahvistettu Suomessa 471 965 euron luovutustappio, oli vuonna 2004 saanut Amerikan yhdysvalloissa kiinteän omaisuuden luovutuksesta voittoa 715 137 euroa. A oli suorittanut tästä voitosta veroa Amerikan yhdysvaltoihin 217 184 euroa. Vuodelta 2003 vahvistettu luovutustappio vähennettiin Amerikan yhdysvalloista kertyneestä luovutusvoitosta ja näin saatu luovutusvoittojen määrä 243 171 euroa otettiin huomioon laskettaessa veronhyvitystä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettujen suhdelukujen avulla. Ulkomaista veroa hyvitettiin vain tästä tulosta menevän veron määrä 67 247 euroa. Vaikka verovelvollisella oli verotettavaa pääomatuloa luovutustappion vähentämisen jälkeen 2 942 267 euroa, hyvitystä ei myönnetty sille osalle pääomatulon veroa, joka vastasi luovutusvoiton osuutta koko pääomatulosta. Hyvityksen määrään ei myöskään vaikuttanut se, että verovelvolliselle oli syntynyt myöhempänä vuonna luovutusvoittoa, josta verovuoden 2003 luovutustappio olisi voitu vähentää, jos sitä ei olisi vähennetty vuonna 2004. Verovuosi 2004.