Muutama juttu meidän alalta:
Verottaja tiedottaa, että yhtiön purkaminen jakautumisen jälkeen on hyväksyttävää
“KHO: Kokonaistarkastelun perusteella yhtiön purkaminen jakautumisen jälkeen hyväksyttävää
Korkein hallinto-oikeus totesi tuoreessa päätöksessään, että yritysjärjestelyyn, jossa jakautumisessa syntynyt yhtiö puretaan, ei voi soveltaa veron kiertämistä ja peiteltyä osinkoa koskevia säännöksiä, kun jakautumiselle on vahva liiketaloudellinen syy eikä purkautumista ole suunniteltu etukäteen. Päätös ohjaa Verohallinnon harkintaa soveltaa veron kiertämistä koskevia säännöksiä yritysjärjestelyjen kokonaisuuksiin.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO 2016:115 liittyy tilanteeseen, jossa kaksi saman henkilön omistamaa yhtiötä jakautui ja noin kaksi vuotta myöhemmin neljästä yhtiöstä kaksi purettiin.
Asiassa on kyse siitä, tuleeko jako-osaan, jonka yhtiöiden omistaja sai purkautuvista yhtiöistä, soveltaa kevyempiä luovutusvoittoverosäännöksiä vai veron kiertämistä ja peiteltyä osinkoa koskevia säännöksiä. Verohallinnon kanta oli ollut, että yhtiöt olivat pyrkineet yritysjärjestelyillä saamaan veroedun. Tämä kanta kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Jakautumiset eivät ilmeinen välivaihe
KHO katsoi, että ei voitu pitää ilmeisenä, että jakautumiset olisivat olleet vain välivaihe ja että kokonaisjärjestelyn todellisena syynä olisi ollut yhtiöiden myöhempi purkaminen ja sen seurauksena osakkaan yhtiöstä saaman tulon lievempi verokohtelu.
Päätöksen mukaan yhtiöillä oli jakautumiselle liiketaloudellinen syy eli yhtiöiden taseen keventäminen myyntitarkoitusta varten. Tapahtuvaksi suunniteltu myynti kuitenkin peruuntui, jonka jälkeen kaksi yhtiöistä purettiin. Purkautumista ei siis oltu suunniteltu etukäteen. Kokonaisuus huomioiden tapaukseen ei voitu soveltaa veron kiertämistä ja peiteltyä osinkoa koskevia säännöksiä.
Aiemmat jakautumiset huomioitava
Lisäksi KHO totesi, että omistaja voi lopettaa yhtiön toiminnan ja purkaa yhtiön ilman että yhtiön purkautumiselle tarvitsee esittää liiketaloudellisia syitä, toisin kuin jakautumiselle. Päätöksessä todettiin, että tilanteita tulee kuitenkin arvioida kokonaisuutena huomioiden esimerkiksi yhtiön aiemmat jakautumiset.
Verohallinto ottaa KHO:n päätöksen 2016:115 huomioon harkitessaan veron kiertämistä koskevien säännösten soveltamista yritysjärjestelyjen kokonaisuuksiin. Jos jakautuminen tehdään aidosti liiketaloudellisin syin eikä purkautumista ole suunniteltu etukäteen, järjestelystä ei katsota aiheutuvan peiteltyä osingonjakoa. “
Yksityisen pysäköinninvalvonnan valvontamaksu on arvonlisäverovelvollista myyntiä
”A Oy harjoitti yksityistä pysäköinninvalvontaa. A Oy ja kiinteistön omistaja sopivat kiinteistön omistajan yksityisen piha- ja pysäköintialueen valvonnasta siten, että A Oy valvoi piha- ja pysäköintialueen käyttöä, jotta käyttö vastaisi alueella olevien opasteiden ja liikennemerkkien ohjeita sekä määräyksiä. Sopimuksen mukaan A Oy:llä oli oikeus veloittaa piha- ja pysäköintialueen käyttäjältä valvontamaksu, mikäli aluetta käytettiin annettujen ohjeiden vastaisesti. Valvontamaksu maksettiin A Oy:lle, eikä A Oy tilittänyt siitä osaakaan kiinteistön omistajalle. A Oy ei veloittanut sopimuskumppaniltaan erillistä korvausta suorittamastaan pysäköinninvalvonnasta. A Oy:n ja kiinteistön omistajan välisen sopimuksen perusteella kiinteistön omistaja välttyi itse suorittamasta alueellaan pysäköinninvalvontaa. Tämän vuoksi suorittamalla sopimuksen mukaisesti kiinteistön omistajan alueella pysäköinninvalvontaa yhtiön oli katsottava suorittavan kiinteistön omistajalle arvonlisäverolain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetun palvelun. A Oy:n väärin pysäköinneiltä perimää valvontamaksua pidettiin A Oy:n mainitusta palvelusta saamana arvonlisäverolain 73 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vastikkeena. Veron perusteena pidettiin valvontamaksua vähennettynä veron osuudella. A Oy:n valitus hylättiin. KHO 19.8.2016 T: 3429 eli vuosikirjassa KHO:2016:120
Vuoden 2017 veromuutoksia
Valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen sisältyy mm. seuraavaa:
“Työn verotus kevenee 415 milj. eurolla kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Kaikkein pienituloisimpien palkansaajien maksurasitukseen ja eläkkeensaajien verotukseen tehdään vastaavan suuruinen kevennys, noin 130 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveron veroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kustannustason nousua vastaavasti, mikä vähentää verotuloja noin 190 milj. eurolla.
Elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennetään verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos otetaan huomioon luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa. Metsätalouden verotuksessa otettaisiin huomioon vastaavansuuruinen vähennys.
Perintö- ja lahjaverotusta kevennetään yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Metsätilan sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ottamalla käyttöön lahjaveron perusteella myönnettävä metsälahjavähennys.
Otetaan käyttöön maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys.
Kotitalousvähennystä kasvatetaan.
Makeisten ja jäätelön vero poistuu ensi vuoden alusta. Autoveron vuosittaista alentamista jatketaan ns. vähäpäästöisiä autoja painottaen.
Tupakkaveroa, energiaveroja sekä ajoneuvoveroa korotetaan sekä asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään.