Muutama uutinen 2015
ALV-alaraja nousee
Presidentti on vahvistanut lainmuutokset joiden perusteella arvonlisäverolakia muutetaan siten, että liikevaihdon perusteella laskettava alv- verovelvollisuuden alaraja nostetaan 10.000 euroon. Verovelvollisuuden euromääräiseen alarajaan liittyvän veronhuojennuksen yläraja korotetaan 30.000 euroon.
Myös kuitintarjoamisvelvollisuudesta annettua lakia muutetaan siten, että sitä sovelletaan vain sellaiseen liike- ja ammattitoimintaan, jonka tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2016 ja niitä sovelletaan voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen.
Sukupolvenvaihdosten lahja- ja perintöveron maksuaikahuojennus pitenee
Sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyvää perintö- ja lahjaveron maksuajan pidentämistä koskevaa säännöstä muutetaan siten, että vero, jonka maksamiseen on myönnetty pidennystä, voidaan kantaa enintään kymmenen vuoden aikana. Laki tulee voimaan 1.6.2015. Lakia sovelletaan, kun verovelvollisuus on alkanut 1.1.2015 tai sen jälkeen.
Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennus merkitsee sitä, että maatilan ja yrityksen varat arvostetaan käyvän arvon sijasta 40 prosenttiin ns. arvostamislain mukaisesta arvosta. Näihin huojennussäännöksiin sisältyy lisäksi mahdollisuus saada jäljelle jäävän veron maksuaikaa pidennettäväksi, jos vero on vähintään 1.700 euroa. Maksuajan pidentämistä on vaadittava ennen verotuksen toimittamista, maksuaika on koroton.
Näitä uusia säännöksiä sovelletaan takautuvasti myös ennen niiden voimaantuloa tapahtuneisiin luovutuksiin, jos lahja on annettu tai perinnönjättäjä kuollut 1.1.2015 tai sen jälkeen. Jos verotus näissä tapauksissa on jo ehditty toimittaa, vaatimus maksuajan pidentämisestä uusien säännösten mukaiseksi voidaan tehdä jälkikäteen vielä kahden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta eli 31.7.2015 mennessä.
Uusi säätiölaki voimaan 1.12.2015
Tasavallan presidentti on vahvistanut uuden säätiölain. Laki on tehty osakeyhtiölain hengessä.
Uuden lain vastaiset säätiön sääntöjen määräykset tulee muuttaa pääsääntöisesti uuden lain mukaisiksi viimeistään kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
Muutama oikeustapaus
Kommandiittiyhtiölle määrätyt veronkorotukset poistettiin
KHO 8.4.2015, 2015:53
Kommandiittiyhtiölle määrätyt veronkorotukset poistettiin ne bis in dem -kieltoon perustuen, koska vastuunalainen yhtiömies oli myös saanut lainvoimaisen tuomion kirjanpitorikoksesta sekä veropetoksesta samassa asiassa. Korkein hallinto-oikeus katsoi veronkorotuksen määräämistä koskevan asian voivan olla rikosasiaan rinnastettava ja kuulua ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa säädetyn ne bis in idem –kiellon (ei kahdesti samassa asiassa) piiriin.
Konserniavustus voitiin peruuttaa tilikauden päättymisen jälkeen ennen säännönmukaisen verotuksen toimittamisen päättymistä, vaikka verottaja oli jo asiaan reagoinut
Itä-Suomen HAO 23.03.2015 15/0354/1
“Konserniavustuksen antamista ja vastaanottamista koskevat päätökset on tehty Emoyhtiössä ja Tytäryhtiössä 31.12.2012 päättyneen tilikauden aikana, kuten konserniavustuksesta verotuksessa annettu laki edellyttää. Sanottu laki ei sisällä säännöksiä konserniavustuksen peruuttamisesta. Hallinto-oikeus katsoi, että sekä konserniavustuksen määrää koskeva tarkentava päätös, että konserniavustuksen peruuttamista koskeva päätös voidaan tehdä tilikauden päättymisen jälkeen tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä.
Sekä Emoyhtiö että Tytäryhtiö ovat kumpikin osaltaan peruuttaneet verovuoden aikana päätetyn konserniavustuksen ja toimittaneet tämän päätöksen mukaisesti korjatun tilinpäätöksen ja veroilmoituksen Verohallinnolle 15.10.2013 eli ennen verovuodelta 2012 toimitettavan verotuksen päättymistä. Näin ollen Emoyhtiön ja Tytäryhtiön verotuksessa on voitu hyväksyä konserniavustuksen peruuttaminen korjatun tilinpäätöksen mukaisesti. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että korjatut tilinpäätökset oli laadittu ja vahvistettu ja korjatut veroilmoitukset toimitettu vasta sen jälkeen, kun Verohallinto oli huomauttanut konserniavustuksen edellytysten puuttumisesta.”
Ei lainvoimainen
Suomessa rajoitetusti verovelvolliselle ei katsottu syntyvän kiinteää toimipaikkaa, kun sen rahastoa hoiti suomalainen toimija
Keskusverolautakunta 2/2015
“Hakemuksessa kuvatussa tilanteessa ja olosuhteissa oli katsottava, että suomalaisten yhtiöiden A ja B tarjoamat palvelut olivat näiden yhtiöiden omaa liiketoimintaa, josta Hakija maksoi markkinaehtoisen korvauksen. Hakijalla ei voitu kuvatuissa olosuhteissa katsoa olevan Suomessa liikepaikkaa, jonka kautta sen liiketoimintaa harjoitettaisiin täällä. Hakijalle ei voitu katsoa muutoinkaan yhtiön A ja B toiminnan perusteella syntyvän kiinteää toimipaikkaa Suomeen. Hakemuksessa tarkoitetuissa olosuhteissa Hakijalle ei katsottu muodostuvan Suomeen tuloverolain 13 a §:ssä tarkoitettua kiinteää toimipaikkaa. Ennakkoratkaisu vuodelle 2015.”
Ei lainvoimainen
Helsingin hallinto-oikeus katsoi yksityisen pysäköinninvalvontayrityksen pysäköintivirhemaksun arvonlisäverolliseksi myynniksi (10.2.2015dnro. 06129/14/8203),
“Hallinto-oikeus katsoi, että X Oy:n myymässä palvelussa oli kyse vastikkeellisesta valvontapalvelujen suorittamisesta, josta X Oy saa vastikkeen kolmannelta eli piha- ja pysäköintialueen käyttäjältä. Valvontamaksua ei voitu pitää arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävänä vahingonkorvauksen luonteisena eränä. Kyseessä ei ollut myöskään arvonlisäverolain 27 §:n 1 momentissa tarkoitettu kiinteistön käyttöoikeuden luovutus tai muu kiinteistöön kohdistuvan oikeuden luovutus. Näin ollen X Oy:n tuli arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla suorittaa arvonlisäveroa saamistaan pysäköinninvalvontamaksuista.”