Oikeuskäytäntöä
Muutama oikeustapaus:
VEROVAPAAN ASUNNON PITÄÄ OLLA ASUNTO
Verovelvollinen oli asunut 156 neliömetrin suuruisessa liikehuoneistossa väestötietojärjestelmän mukaan 21.1.2002–31.8.2004 välisen ajan käyttäen huoneistoa tuona aikana vakituisena asuntonaan. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön kaikki huoneistot olivat teollisuus- tai liikehuoneistoja. Verovelvollinen ei ollut väittänytkään muuttaneensa huoneistoa asuinhuoneistoksi. Näin ollen kysymys ei ollut tilanteesta, jossa huoneiston käyttötarkoitus olisi tosiasiallisesti muutettu yhtiöjärjestyksestä poikkeavaksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei muun huoneiston kuin asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden luovutus voi sisältyä luovutusvoiton verovapauden piiriin sillä perusteella, että verovelvollinen ilmoittaa väestötietojärjestelmään merkittyjen tietojen mukaisesti asuneensa tällaisessa muuhun kuin asumiseen tarkoitetussa huoneistossa säädetyn määräajan. KHO 2011:82
MYÖS KÄYTTÖKORVAUKSESTA SAI MOOTTORISAHAVÄHENNYKSEN
A oli saanut työnantajaltaan metsätöistä yhteensä 13 806,77 euron veronalaisen korvauksen, johon sisältyi 10 176,61 euron rahapalkka metsänraivaus- ja hakkuutyöstä ja moottorisahakorvauksen nimellä maksettu 3 630,16 euron suoritus. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan A:lla oli oikeus vähentää moottorisahavähennyksenä 5 522,71 euroa eli 40 prosenttia A:n metsätöistä saamasta yhteensä 13 806,77 euron korvauksesta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö katsoi valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että A:lle palkan lisäksi metsätöistä maksettua kustannusten korvausta ei voitu pitää ennakkoperintälain 13 §:n ja tuloverolain 61 §:n mukaisena palkkana eikä siten myöskään tuloverolain 94 §:n 1 momentissa tarkoitettuna palkkana, minkä vuoksi 40 prosentin vähennys oli laskettava pelkästään 10 176,61 euron rahapalkan perusteella. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen ja pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen. KHO 2011:80