Sukupolvenvaihdoksesta
Mielenkiintoinen oikeustapaus jossa oikeuskysymyksenä oli, voitiinko perintö- lahjaverolain 55 §:n 1 momentin säännöstä soveltaa sellaiseen yritykseen, jolla oli pääasiallisen elinkeinotoiminnan myynnin jälkeen ollut vain vähäistä varsinaiseksi elinkeinotoiminnaksi katsottavaa toimintaa. Vastaus oli, että voidaan.
X Oy:ssä oli tarkoitus tehdä osittainen sukupolvenvaihdos, jonka vuoksi X Oy:n osakkaat A ja B aikoivat kumpikin lahjoittaa lapsilleen C:lle ja D:lle kummallekin 50 osaketta yhtiön 495 osakkeesta. Ennakkoratkaisua oli pyydetty siitä, mikä oli C:n ja D:n maksettavaksi tulevan lahjaveron määrä, jos A ja B lahjoittavat heille X Oy:n osakkeita hakemuksessa kuvatulla tavalla. Hakijoiden käsityksen mukaan lahjaverotuksessa voidaan soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevaa säännöstä.
X Oy oli aloittanut pääasiassa vähittäiskauppaa käsittävän toiminnan toiminimellä vuonna 1978. Myöhemmin toiminimi oli muutettu kommandiittiyhtiöksi ja edelleen osakeyhtiöksi. Yhtiö oli vuonna 2005 myynyt harjoittamansa pääasiallisen liiketoiminnan ja siihen liittyvän toiminimen. Kaupan ehtoihin oli sisältynyt viiden vuoden kilpailukielto. Kilpailukiellon aikana yhtiö oli harjoittanut kilpailukiellon estämättä pienimuotoisempaa liiketoimintaa. Lisäksi yhtiö omisti kiinteistöjä ja liikehuoneistoja, joita se oli vuokrannut. Yhtiö oli myös rakennuttanut kerrostalon huoneistojen myynti- ja vuokraustarkoituksessa. Vuonna 2010 yhtiö oli aloittanut liiketoiminnan uudella toimialalla. Yhtiön tarkoituksena oli laajentaa liiketoimintaa ja kilpailukiellon päätyttyä vuonna 2010 aloittaa myös kilpailukiellon vuoksi keskeytyneenä ollut toiminta. Yhtiön liikevaihto verovuonna 2007 oli ollut 54 937 euroa, verovuonna 2008 33 708 euroa ja verovuonna 2009 782 304 euroa. Yhtiön muut tuotot olivat olleet verovuonna 2007 852 126 euroa, verovuonna 2008 1 122 924 euroa ja verovuonna 2009 1 263 453,36 euroa. Muut tuotot olivat sisältäneet vuokratuottoja kiinteistöistä ja huoneistoista. Verovuoden 2009 liikevaihdon kasvu oli perustunut osin huoneistojen ja kiinteistöjen myyntiin. Yhtiön varat olivat koostuneet pääosin myytyyn liiketoimintaan kuuluneista ja siinä kertyneistä varoista sekä kyseisen liiketoiminnan myynnistä kertyneistä varoista. Verovirasto oli ennakkoratkaisussaan katsonut, että mikäli hakemuksessa tarkoitettu liiketoiminta aloitetaan, osakkeiden lahjoitukseen voidaan soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettua huojennusta.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö vaati ennakkoratkaisuna todettavaksi, että X Oy ei ole sellainen yritys, jota perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitetaan. Säännöstä ei sovelleta vuokraustoimintaa harjoittavaan yritykseen. X Oy:n toiminta oli kuulunut pääasiallisesti henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Yhtiön elinkeinotoiminta oli hiipunut hyvin pieneksi suhteessa henkilökohtaiseen tulolähteeseen luettavaan tuloon.
Hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen. Hallinto-oikeus totesi perusteluissaan, että X Oy oli vuonna 2005 tapahtuneen liiketoiminnan myynnin jälkeen jatkanut edelleen kilpailukiellon salliman pienimuotoisemman liiketoiminnan harjoittamista. Yhtiö oli lisäksi laajentanut liiketoimintaansa uusille toimialoille. X Oy:n tarkoituksena oli kilpailukiellon päätyttyä aloittaa uudelleen myös kilpailukiellon vuoksi keskeytyneenä ollut toiminta. Tuloverotuksessa yhtiötä oli verotettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan. Edellä todetuissa oloissa X Oy:tä oli pidettävä perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettuna yrityksenä, vaikka yhtiön varsinaiseksi elinkeinotoiminnaksi katsottavan toiminnan tulot olivat olleet vähäiset verrattuna sen kiinteistöjen vuokrauksesta ja myynneistä saamiin tuloihin. Myöskään se, että sukupolvenvaihdoksen kohteena oleva yhtiö oli vain vähäisessä määrin välittömästi jatkanut sitä yritystoimintaa, jossa varallisuus oli kertynyt, ei muodostanut estettä huojennuksen myöntämiselle.
Perintö- ja lahjaverolaki 55 § 1 mom
Vertaa kuitenkin: KHO 3394/2009:
Oy:n osakekanta jakaantui 1 000 osakkeeseen, josta A omisti 520 sekä hänen kolme lastaan kukin erikseen 160 osaketta. Yhtiö oli rekisteröity 13.5.1987. Sen toimialana oli myydä ja ostaa, välittää ja omistaa arvopapereita ja asunto-osakkeita sekä vuokrata asuntoja ja kiinteistöjä. Yhtiö voi harjoittaa konsultointi-, tuonti- ja agentuuritoimintaa. A:n tarkoituksena oli lahjoittaa kullekin lapselleen erikseen vähintään 100 osaketta. Yhtiöllä ei ollut ollut palkattua henkilökuntaa eikä palkkoja ollut maksettu. Hallituksen olivat 2006 muodostaneet A sekä hänen kaksi lastaan B ja C, mutta ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan hallituksen tulevat muodostamaan A kolmen lapsensa kanssa. Yhtiön liikevaihto oli 2004-2007 välisenä aikana vaihdellut noin 534 000 euron ja 832 000 euron välillä. Ostojen lukumäärä vuosina 2005-2007 oli vaihdellut 11 ja 75 oston välillä ja myyntien vastaavasti 13 ja 33 välillä. Ostot euroina olivat 2004-2007 olleet noin 512 000 eurosta noin 613 000 euroon ja myynnit noin 507 000 eurosta 830 000 euroon. Vaihto-omaisuus vuonna 2005 oli ollut 925 408 euroa ja vuonna 2006 1031714 euroa. Pitkäaikaista lainaa yhtiöllä oli vuosina 2005 ja 2006 ollut 164 824,17 euroa sekä lyhytaikaista vastaavasti 257 247,55 euroa ja 324 544,05 euroa. Yhtiö oli vuonna 2005 jakanut osinkoa 36 000 euroa ja vuonna 2006 48 000 euroa. Tilikauden 1.1.2006-31.12.2006 voitto oli ollut 154 864,70 euroa ja edellisten tilikausien voitto oli 31.12.2006 ollut 546 967,48 euroa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei aiottuihin Oy:n osakkeiden lahjoituksiin voitu näissä oloissa soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n sukupolvenvaihdosta koskevaa huojennussäännöstä, vaikka yhtiötä oli sen harjoittamasta arvopaperikaupasta saadusta tulosta verotettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti. Ennakkoratkaisu.
Perintö- ja lahjaverolaki 55 §