SVOP-jako, työterveyshuolto
Lyhyt:
SVOP-jaosta:
Jaettaessa vapaan oman pääoman rahastosta pääomasijoituksena kertyneitä varoja verovuosina 2014 ja 2015 jaetaan palautukset kahteen eri ryhmään. Ennen 1.1.2014 tehtyjen sijoitusten osalta merkitystä ei ole sijoituksentekoajankohdalla. Sillä ei ole myöskään merkitystä kuka on tehnyt sijoituksen jakajayhtiöön. 1.1.2014 ja sen jälkeen tehtyjen sijoitusten osalta sijoituksen tulee olla osakkeenomistajan tekemä, tapahtua 10 vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä ja verovelvollisen tulee esittää luotettava selvitys pääomasijoituksen edellytysten täyttymisestä. Siirtymäsäännöksiä ei sovelleta enää verovuonna 2016.
Työterveyshuollon kustannusten vähennyskelpoisuudesta
Työterveyshuollon kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain niiltä osin, kuin ne ovat kohtuullisia yrittäjän työmäärään nähden. Vähentämisen edellytyksenä on tämän lisäksi, että yrittäjä tosiasiassa työskentelee yrityksessä ja vastaavat palvelut ovat tarjolla myös mahdollisille muille yrityksen työntekijöille.
Vähän pidempi versio samasta asiasta:
Verohallinto on päivittänyt myös ohjettaan arvopapereiden luovutusvoittoverotuksesta:
"Pääomanpalautus
Osakeyhtiölaissa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään verotuksessa osinkona verovuodesta 2014 lähtien. Listatun yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta on siis osinkoa verotuksessa. Osinko ei vaikuta osakkeen hankintahintaan. Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta rinnastetaan kuitenkin luovutukseen, jos yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle hänen tekemänsä pääomansijoituksen kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä. Laissa on siirtymäaika verovuosien 2014 ja 2015 osalta koskien listaamattoman yhtiön pääomasijoituksista kertyneiden varojen jakamisen osalta.
Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan luonnollisella henkilöllä lähtökohtaisesti osingon tavoin. Tämä käsittää myös varojen jaot ns. sijoitetun vapaan pääoman rahastosta. Jos vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan kuitenkin verovelvolliselle palautusta hänen yhtiöön tekemälle pääomasijoitukselle, verotetaan varojen jako luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan (TVL 33b.6 §). Lisäedellytyksenä luovutusvoittona verottamiselle on, että:
• pääomasijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään 10 vuotta ja
• verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen edellytysten täyttymisestä.
Mikäli luovutusvoittona verottamisen edellytykset eivät täyty, pidetään varojen jakoa osinkona ja siihen sovelletaan osinkoa koskevia säännöksiä.
Varojenjaon verottaminen luovutusvoittona tulee kyseeseen lähinnä tilanteissa, joissa palautetaan osakkaalle hänen merkitsemiensä osakkeiden merkintähinnoista tai optioista vapaan oman pääoman rahastoon kirjattua osaa. Luovutusvoittoverotus taas ei tule kyseeseen tilanteissa, joissa vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut yritysjärjestelyissä tai rahastosiirroissa omaan pääomaan.
Verovelvollisen on täytynyt tehdä sijoitus itse. Myös verovelvollisen (pääomansijoituksen tekijän) kuolinpesän saama varojenjako verotetaan luovutuksena, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Niissä tilanteissa, joissa verovelvollinen ei esitä luotettavaa selvitystä varojen alkuperästä tai jaettavien varojen yhteys verovelvollisen pääomasijoituksiin jää epäselväksi, varojenjako verotetaan osinkoa koskevien säännösten mukaisesti.
Luovutusvoittona verottamisen edellytysten täyttymistä tarkastellaan verovelvolliskohtaisesti. Jos edellytykset täyttyvät esimerkiksi eri aikoina ja eri yhteyksissä tehtyjen sijoitusten vuoksi vain joidenkin osakkaiden osalta, varojenjako verotetaan näille osakkeille jaettujen varojen osalta luovutusvoittona ja muiden osakkeiden osalta osinkona.
Esimerkki: Antti on merkinnyt Y Oy:n osakkeita 10 000 eurolla 4.5.2002 ja Bertta on merkinnyt osakkeita 5 000 eurolla 7.8.2008. Antin ja Bertan osakemerkintöjen merkintähinnasta on merkitty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 80 %. Bertan osalta sijoitetun vapaan pääoman rahastoon merkittiin siis 4 000 euroa. Vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut kokonaan osakkaiden tekemistä sijoituksista. Y Oy päättää jakaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta osakkaille 3 000 euroa 2.2.2016. Antin osalta varojenjako verotetaan osinkoa koskevien säännösten mukaan, koska merkinnästä on kulunut yli 10 vuotta. Antin hankintahinta 10 000 euroa ei muutu. Bertan osalta varojenjakoa käsitellään kokonaisuudessaan luovutusvoittoveroa koskevien säännösten mukaan edellyttäen, että hän kykenee esittämään luotettavan selvityksen siitä, että hänen 7.8.2008 tekemästä osakemerkinnästä vähintään 3 000 euroa on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, koska merkinnästä on alta 10 vuotta. Tällöin Bertan osakkeiden hankintahinnasta 5 000 euroa vähennetään 3 000 euroa ja verotettavaa voittoa ei synny. Osakkeiden hankintahinnaksi jää 2 000. Jos Bertta ei kykene esittämään luotettavaa selvitystä varojen merkitsemisestä vapaan oman pääoman rahastoon, varojenjakoon sovelletaan osinkoa koskevia verosäännöksiä.
Jos verovelvollinen pyytäessään verokorttia varojen jakoa varten esittää selvityksen siitä, että varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta tulee verottaa luovutusvoittona, Verohallinto antaa asiakkaalle verokortin varojenjakoa varten. Verovelvollinen voi esittää verokortin varoja jakavalle yhtiölle, jolloin yhtiö toimittaa ennakonpidätyksen verokortin mukaisesti.
Siirtymäsäännöstä
Jaettaessa vapaan oman pääoman rahastosta pääomasijoituksena kertyneitä varoja verovuosina 2014 ja 2015 jaetaan palautukset kahteen eri ryhmään. Ennen 1.1.2014 tehtyjen sijoitusten osalta merkitystä ei ole sijoituksentekoajankohdalla. Sillä ei ole myöskään merkitystä kuka on tehnyt sijoituksen jakajayhtiöön. 1.1.2014 ja sen jälkeen tehtyjen sijoitusten osalta sijoituksen tulee olla osakkeenomistajan tekemä, tapahtua 10 vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä ja verovelvollisen tulee esittää luotettava selvitys pääomasijoituksen edellytysten täyttymisestä. Siirtymäsäännöksiä ei sovelleta enää verovuonna 2016.
Esimerkki: Antti on merkinnyt Y Oy:n osakkeita 4.5.2009 yhteensä 10 000 eurolla ja se on merkitty 80 %:sesti vapaan pääoman rahastoon. Antti on myynyt osakkeet Bertalle 3.5.2012 yhteensä 20 000 eurolla. Y Oy päättää jakaa pääomanpalautusta vapaan pääoman rahastosta verovuonna 2014 yhteensä 5 000 euroa osakkeenomistaja Bertalle. Pääomanpalautus verotetaan luovutusvoittoverotusta koskevien säännösten nojalla osakkeenomistaja Bertalla, jos Bertta pystyy osoittamaan, että Antti on sijoittanut 5 000 euroa vapaan pääoman rahastoon, koska sijoitus on tehty ennen 1.1.2014. Muutoin palautus verotetaan osinkona.
Omien osakkeiden lunastuksesta
Osakeyhtiö voi palauttaa sidottua omaa pääomaa osakkailleen lunastamalla näiltä omia osakkeitaan. Osakkeiden lunastusta verotetaan luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan, ellei lunastuksen ole katsottava tapahtuvan osingosta menevän veron välttämiseksi.
Sidotun pääoman alentamisesta
Sidottua omaa pääomaa voidaan palauttaa osakkaalle myös ilman, että osakas luopuu osakkeistaan, esimerkiksi alentamalla ylikurssirahastoa. Palautettava määrä on osakkaalle osakkeiden luovutushintaan rinnastettavaa tuloa, jollei sitä pidetä peiteltynä osinkona.
Sidotun oman pääoman palautuksesta syntyvää luovutusvoittoa laskettaessa palautuksesta vähennetään osakkeen hankintamenoa sama euromäärä kuin palautuksena saadaan, ei kuitenkaan enempää kuin osakkeen hankintameno. Kun osake myöhemmin luovutetaan sitä osaa osakkeen hankintamenosta, joka on vähennetty ylikurssirahaston tai muun sijoitetun oman pääoman palautuksesta, ei voida vähentää. Kunkin osakkeen hankintamenoa pienennetään sille maksetun pääomanpalautuksen määrällä. Jos osakkeelle maksettava pääomanpalautus ylittää osakkeella pääomanpalautushetkellä olevan hankintamenon, ylimenevä osa on verovuoden luovutusvoittoa."
(Lähde: http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Luovutusvoitot_ja_tappiot/Arvopaperien_luovutusvoittojen_verotus(12095)#%C2%A0Pääomanpalautus%C2%A0)
Yrittäjän työterveyshuollon kustannukset verotuksessa
Verohallinnon ohjeessa yrittäjän työterveyshuollon kustannusten verotuksesta (A47/200/2013) käsitellään osakeyhtiön osakkeenomistajan, henkilöyhtiön yhtiömiehen, liikkeen- sekä ammatinharjoittajan ja maataloudenharjoittajan työterveyshuollon kustannusten vähentämistä.
Yrittäjä voi järjestää itselleen osana työterveyshuoltoa sairaanhoitoa, muita terveydenhoitopalveluja ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa. Työterveyshuoltoon kuuluvalla sairaanhoidolla tarkoitetaan periaatteessa yleislääkäritasoista hoitoa, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös esimerkiksi työterveyslääkärin työkyvyn kannalta tarpeellisiksi arvioimia erikoislääkärikonsultaatioita. Työterveyshuollon voi järjestää kunnallisessa terveyskeskuksessa, yksityisellä puolella tai työterveyshuollon ammattihenkilön tuottamana.
Työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset voidaan vähentää elinkeinotoiminnan kuluna elinkeinotulon tai maataloustoiminnan menona. Verotuksessa vähennyskelpoisia työterveyshuollon kustannuksia ovat kaikki sellaiset kustannukset, jotka kuuluvat KELAn korvaamaan työterveyshuoltoon. Vähennyksen myöntäminen edellyttää yrittäjän laatiman työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja sopimuksen työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. Työterveyshuollon kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain niiltä osin, kuin ne ovat kohtuullisia yrittäjän työmäärään nähden. Vähentämisen edellytyksenä on tämän lisäksi, että yrittäjä tosiasiassa työskentelee yrityksessä ja vastaavat palvelut ovat tarjolla myös mahdollisille muille yrityksen työntekijöille. Tämä ei kuitenkaan edellytä sitä, että yrityksessä työskentelisi omistajan lisäksi muita työntekijöitä.
Liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan verotuksessa vähennyskelpoista on työterveyshuollosta maksettu määrä. Vastaavasti veronalaista tuloa on KELAlta saatu korvaus. Tämä tarkoittaa käytännöllisesti katsottuna sitä, että yrittäjän verotuksessa vähennettäväksi määräksi jää vain se osuus työterveyshuollon kustannuksista, jota KELA ei ole korvannut. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden veroilmoituksella voidaan edellä esitetystä syystä vähentää vain se osuus yrittäjän maksamista työterveyshuollon kustannuksista, jota Kansaneläkelaitos ei ole yrittäjälle itselleen korvannut. Jos työterveyshuollon kustannukset on vähennetty kokonaan kirjanpidossa eikä KELAn yrittäjälle itselleen maksamaa korvausta ole käsitelty tulona kirjanpidossa, korvauksen määrä on vähennettävä veroilmoituksella ilmoitetuista elinkeinotoiminnan menoista.
Osake- tai henkilöyhtiön osakkeenomistajalleen tai yhtiömiehelleen järjestämä KELAn korvaaman työterveyshuollon tasoinen työterveyshuolto voidaan katsoa tuloverolaissa (69 §) verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Ehtona on se, että osakkeenomistaja tai yhtiömies tosiasiallisesti työskentelee yhtiössä ja työterveyshuolto on järjestetty samanveroisena yhtiön koko henkilökunnalle. Etu voidaan katsoa samanveroisena koko henkilökunnalle annetuksi myös silloin, kun yhtiössä ei osakkeenomistajan tai yhtiömiehen lisäksi työskentele muita henkilöitä.
Osakeyhtiön osakkeenomistaja ja henkilöyhtiön yhtiömies vakuutetaan tietyin edellytyksin yrittäjän eläkelain mukaisesti. KELA soveltaa osakkeenomistajan ja yhtiönmiehen työterveys- huollon kustannusten korvaamisessa vastaavaa menettelyä kuin liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan kustannusten korvaamisessa. Mikäli yhtiö on alunperin maksanut kustannukset ja KELA maksaa korvauksen yhtiölle, muodostuu yhtiön verotettavasta tulosta vähennyskelpoiseksi määräksi työterveyshuollosta maksetun määrän ja korvauksen välinen erotus. Osakkeenomistajalle tai yhtiömiehelle ei tällaisessa tilanteessa muodostu veronalaista tuloa. Jos puolestaan korvaus maksetaan osakkeenomistajalle tai yhtiömiehelle, niin se katsotaan hänen saamakseen veronalaiseksi ansiotuloksi.
Laatinut Minna Lindblom