Tappiosta, pääomanpalatuksesta ja muusta
RUOTSALAISTEN TAPPIOIDEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa elinkeinotulon verotusta koskevassa keskusverolautakunnan päätöksestä tehdyssä valituksessa oli kysymyksenä, saako A Oy vähentää siihen sulautuvalle ruotsalaiselle tytäryhtiölle B Ab:lle vahvistetut tappiot tuloverolain 123 §:n 2 momentin mukaisesti.
Korkein hallinto-oikeus päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklassa tarkoitetun ennakkoratkaisupyynnön:
1. Edellyttävätkö SEUT 49 ja 54 artiklat, että vastaanottava yhtiö saa verotuksessaan vähentää siihen sulautuneen toisessa jäsenvaltiossa asuneen yhtiön siellä harjoitetun toiminnan tappiot sulautumista edeltäneiltä vuosilta, kun vastaanottavalle yhtiölle ei muodostu sulautuneen yhtiön asuinvaltioon kiinteää toimipaikkaa ja kun vastaanottava yhtiö saa kansallisten säännösten mukaan vähentää sulautuneen yhtiön tappioita, jos sulautunut yhtiö on ollut kotimainen tai tappiot ovat syntyneet tässä valtiossa sijainneessa kiinteässä toimipaikassa?
2. Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko SEUT 49 ja 54 artikloilla vaikutusta siihen, tuleeko vähennettävän tappion määrä laskea vastaanottavan yhtiön asuinvaltion verolainsäädännön mukaan vai pidetäänkö vähennettävinä tappioina sulautuvan yhtiön asuinvaltion lain mukaan siellä vahvistettuja tappioita?
PÄÄOMANPALAUTUS EI OLE OSINKOA
Verohallinto on julkaisut henkilöasiakkaille ohjeen pääomanpalautuksen verotukseen liittyen.
Ohjeen mukaan pääomanpalautukseen sovelletaan luovutusvoittoa koskevia säännöksiä. Pääomanpalautuksesta syntyy veronalaista voittoa, jos pääomanpalautus on suurempi kuin kyseisen osakkeen verotuksessa vähentämättä oleva hankintameno. Voiton laskemisessa on mahdollista käyttää myös hankintameno-olettamaa.
Luovutusvoittojen verotusta koskevien säännösten mukaan, jos vuonna 2010 saatujen pääomanpalautusten ja myytyjen rahasto-osuuksien, osakkeiden ja muun omaisuuden luovutushintojen yhteenlaskettu määrä on enintään 1 000 euroa, myös pääomanpalautuksen voitto on verovapaata tuloa.
Jos osake myöhemmin myydään, pääomanpalautuksella on vaikutusta osakkeen myynnistä saadun luovutusvoiton tai luovutustappion määrään. Se osa osakkeen hankintamenosta, joka on jo vähennetty pääomanpalautuksesta, ei saa vähentää uudelleen siinä vaiheessa, kun lasketaan osakkeen myynnistä syntynyttä luovutusvoittoa.
KOLLEKTIIVINEN LISÄELÄKETURVA
A toimi vakuutusyhtiössä tiettyjen vakuutusten myyntiin erikoistuneessa henkilöstöryhmässä, joka erosi muusta yhtiön henkilöstöstä organisatoriselta asemaltaan ja toimenkuvaltaan. Ryhmässä työskentelevien palkkaus kostui kiinteästä peruspalkasta, sekä henkilökohtaiseen myyntiin perustuvasta myyntipalkasta, jonka osuus oli noin 40 - 60 prosenttia henkilön kokonaispalkasta.
A:n työnantajan oli tarkoitus ottaa edellä tarkoitettuun henkilöstöryhmään kuuluville työntekijöille vapaaehtoinen maksuperusteinen ryhmäeläkevakuutus, jonka vakuutusmaksuja yhtiö maksaisi vuosittain itse päättämänsä määrän. Vakuutussopimuksen ehtojen mukaan työnantajan maksamat vakuutusmaksut jaettaisiin vakuutettujen kesken heille vuosittain maksettujen työsuoritusperusteisten palkanosien suhteessa.
Kun otettiin huomioon se, että vakuutusmaksu jakautui kaikille kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluville samoin perustein eli työsuoritukseen perustuvien palkanosien suhteessa ja se, että lisäeläketurva kohdistui työntekijöistä koostuvaan henkilöpiiriin, vakuutusta pidettiin tuloverolain 96a §:n 2 momentissa tarkoitettuna työnantajan työntekijälleen järjestämänä kollektiivisena lisäeläketurvana, jonka vakuutusmaksut eivät olleet A:n veronalaista ansiotuloa. Ennakkoratkaisu vuodelle 2010.
MATALAPALKKATUKI PÄÄTTYY
Matalapalkkatukea ei saa vuoden 2010 jälkeen maksettujen palkkojen perusteella. Laina voimassaoloajalta (2006-2010) käyttämätöntä tukea voidaan hakea edelleen takautuvasti. Tukea on haettava viimeistään viiden vuoden kuluessa siitä seuranneen kalenterivuoden alusta, jolloin tuen oikeuttava palkka on maksettu.
HENKILÖSRAHASTOLAKI
2010 säädettiin mm. henkilöstörahastolaki.
Työnantajalle rahasto on verotuksellisesti kannattava palkitsemisjärjestelmä. Voittopalkkioerät ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja eikä niistä tarvitse maksaa henkilöstösivukuluja. Rahaston toiminta on verotonta. Henkilöstörahaston jäsenilleen maksamista eristä 80 % on ansiotuloa ja 20 % verovapaata tuloa.
Henkilöstörahasto voidaan perustaa suomalaiseen yritykseen tai valtion virastoon.
• pääsääntöisesti vähintään 30 henkilön yritykseen
• 10-29 henkilön yritykseen, mikäli omistus riittävän hajautunut
• rahasto voi olla myös konsernikohtainen, useamman yrityksen yhteinen rahasto
• kansainvälisen yhtiön koko henkilöstön yhteinen rahasto
• ulkomaisen yrityksen Suomessa rekisteröidyn sivuliikkeen rahasto
• ulkomaisen tytäryhtiön henkilöstö voi olla mukana rahastossa