Uutta oikeuskäytäntöä
UUTTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ
Syksy lähestyy, elokuu on toki vielä kesäkuukausi, mutta kuitenkin. Lehtien putoamista odotellessa ajattelimme lähettää Teille muutaman melko tuoreen oikeustapauksen. Mielenkiintoisia ovat esim. KHO:n päätös siitä, että palautus- ja samalla siirtokelpoiset liittymismaksut eivät ole verollista tuloa eivätkä niistä ole suoritettava arvonlisäveroa. Myös KVL:n päätös kapitalisaatiosopimuksen kohtelusta on hyvä muistaa verosuunnitelluvaiheessa.
PALAUTUSKELPOISET JA SAMALLA SIIRTOKELPOISET LIITTYMISMAKSUT EIVÄT OLLEET VERONALAISTA TULOA
A Oy tarjosi kuitupohjaisia tietoliikennepalveluita asiakkailleen. A Oy aikoi muuttaa liittymissopimuksen ehtoja niin, että liittymismaksullisen liittymän liittymismaksusta tulisi palautuskelpoinen, mutta liittymä pysyisi lisäksi siirtokelpoisena. Palautuskelpoiset liittymismaksut eivät olleet A Oy:n veronalaista tuloa, eikä niistä ollut suoritettava arvonlisäveroa.
KHO8.8.2011 T:2095 vuosikirja 2011:68
KIINTEISTÖVEROVELVOLLISUUS ALKOI ENNEN OMISTAMISTA
Yhtiö oli 12.12.2006 allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut kaupungilta tontin perustettavan yhtiön puolesta ja lukuun. Kauppakirjan ehtojen mukaan hallintaoikeus tonttiin siirtyi yhtiölle kaupantekopäivänä mutta omistusoikeus vasta sen jälkeen, kun kaupunki oli päätöksellään hyväksynyt kauppakirjan, päätös oli saanut lainvoiman ja yhtiö oli suorittanut kauppahinnan kaupungille. Yhtiön ilmoituksen mukaan omistusoikeus tonttiin oli siirtynyt yhtiölle perustettavan yhtiön lukuun edellä mainittujen ehtojen täytyttyä helmikuussa 2007.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla yhtiö oli ollut kiinteistöverolain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla omistajan asemassa 1.1.2007. Näin ollen yhtiölle oli tullut määrätä kiinteistövero verovuodelta 2007 kauppakirjaan otetusta omistusoikeuden lykkäävästä ehdosta huolimatta. Verovuosi 2007. Äänestys 3-2.
KHO 26.7.2011T: 2043 vuosikirja 2011:67
VAKUUTUMAKSUT VÄHENNYSKELPOISIA TYÖNTEKIJÄLLE VAIKKA TYÖNANTAJALLE OIKEUS KERTYNEESEEN VAKUUTUSSÄÄSTÖÖN
A:n työnantaja X Oy aikoi ottaa työntekijöilleen kollektiivista lisäeläketurvaa koskevan vakuutuksen, jossa vakuutussäästö kertyi työnantajan maksaman maksun ja vakuutetun työntekijän oman maksuosuuden perusteella. Työntekijän maksuosuus ei saanut ylittää työnantajan maksun määrää. Jos vakuutetun työsuhde päättyi muun kuin eläketapahtuman johdosta, vakuutetulle muodostettiin kertynyttä vakuutussäästöä vastaava vapaakirja. Mikäli vakuutettu työntekijä oli kuulunut vakuutuksen piiriin alle viisi vuotta, hän menetti tällöin kokonaan tai osittain oikeutensa työnantajan maksuja vastaavaan vakuutussäästöön. X Oy:llä oli oikeus saada se osa A:n hyväksi kertyneestä vakuutussäästöstä, jota ei tarvittu vapaakirjan muodostamiseen.
A:n ennen irtisanoutumista maksamat vakuutusmaksut olivat hänen verotuksessaan vähennyskelpoisia tuloverolain 96 a §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla, vaikka A:n työnantajalle syntyisi edellä tarkoitetulla tavalla oikeus osaan kertyneestä vakuutussäästöstä. Vähennysoikeuden kannalta ei ollut merkitystä sillä, oliko kysymys irtisanoutumisvuoden verotuksesta vai oliko vakuutusmaksuja vähennetty A:n verotuksessa aiempina verovuosina. Ennakkoratkaisu vuosille 2011 ja 2012.
KVL:44/2011, Lainvoimainen
KURSSIVOITTO OLI HANKINTAMENON VÄHENNYSTÄ
Oy sitoutui kyseisen osakekaupan yhteydessä solmitussa sopimuksessa ostamaan loput 25 prosenttia X Oy:n osakkeista vuonna 2010 tehtävällä kaupalla. Kauppahinta oli sovittu maksettavaksi USA:n dollareissa ja se määräytyi X Oy:n omistamien yhtiöiden vuoden 2009 tuloksen perusteella. Osakkeiden kauppahinnaksi muodostui noin 100 miljoonaa dollaria, jonka A Oy suoritti myyjille vuonna 2010 ostaessaan osakkeet.
A Oy oli suojannut jälkimmäisen osake-erän dollarimääräisen kauppahinnan yhteensä seitsemällä valuuttatermiinisopimuksella tarkoituksin, että osakkeiden kauppahinnan arvoksi tulisi tietty euromäärä. Näistä termiinisopimuksista syntyi A Oy:lle yhteensä 5 miljoonan euron kurssivoitto. Kun otettiin huomioon, että valuuttatermiinisopimusten nimenomaisena tarkoituksena oli ollut vuonna 2010 tehdyn X Oy:n osakkeiden kaupan suojaaminen valuuttakurssin muutokselta, näistä termiinisopimuksista syntynyt kurssivoitto katsottiin A Oy:n verotuksessa X Oy:n osakkeiden hankintamenon vähennykseksi. Ennakkoratkaisu vuodelle 2010.
Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 §, 8 § 2 kohta ja 14 § 1 mom
KVL:46/2011 (ei lainvoim.)
PERUSTAJAURAKOITSIJAN KULUA SILLOIN KUN LUOVUTUSSOPIMUS ALLEKIRJOITETAAN
Perustajaurakointia harjoittava X Oy oli solminut Asunto Oy Y:n kanssa asunto-osakeyhtiön perustajaurakkasopimuksen, jossa rakennuskohteena oli asuinkerrostalo.
X Oy oli perustajaurakkasopimuksessa sitoutunut maksamaan Asunto Oy Y:lle osakepääoman sekä noin 9 miljoonan euron määräiset rakennusrahastosuoritukset. Sovitun maksuohjelman mukaan rakennusrahastosuoritukset suoritettiin helmikuusta 2011 lähtien siten, että viimeinen maksuerä suoritettiin helmikuussa 2012.
X Oy ja A olivat 4.10.2010 allekirjoittaneet Asunto Oy Y:n tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista luovutussopimuksen, jossa oli määritetty kaikki sopimuksen keskeiset ehdot, erityisesti kaupan kohde ja kauppahinta. X Oy:n verotuksessa osakkeet katsottiin luovutetuksi silloin, kun luovutussopimus allekirjoitettiin.
X Oy:n tilikausi oli 1.7. - 30.6. Kun X Oy oli 30.6.2011 päättyvän tilikautensa aikana luovuttanut A:lle vaihto-omaisuuteensa kuuluvia asunto-osakeyhtiön osakkeita, luovutetun vaihto-omaisuuden hankintameno oli elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 28 §:n nojalla verovuoden 2011 kulua. Ennakkoratkaisu vuodelle 2011.
Laki elinkeinotulon verottamisesta 13 §, 14 § 1 mom ja 28 §
KVL:036/2011
LAINVOIMAINEN
KAPITALISAATIOSOPIMUS EI OLLUT TULOA
A aikoi solmia vakuutusyhtiön kanssa vakuutussopimus- lainsäädännön mukaisen säästöhenkivakuutuksen tai kapitalisaatiosopimuksen, joissa vakuutusyhtiölle maksettu vakuutusmaksu oli mahdollista sijoittaa eri sijoituskohteisiin. Sijoituskohteiden omistusoikeus kuului vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiöllä oli oikeus luovuttaa sijoituskohteita ja sijoittaa varat toiseen kohteeseen. Sopimusehdoissa oli myös mahdollista määrätä, että A:lla oli oikeus itsenäisesti päättää sijoituskohteiden luovutuksista ja sijoituksista sopimuksen voimassaoloaikana. Kun vakuutusyhtiö luovutti vakuutussopimuksen voimassaoloaikana vakuutukseen tai kapitalisaatiosopimukseen liitettyjä kohteita, tätä ei pidetty A:n verotuksessa luovutuksena. Hänelle ei syntynyt luovutuksesta veronalaista tuloa tai vähennyskelpoista tappiota, vaikka hän saisi itsenäisesti päättää sijoituskohteista. Ennakkoratkaisu vuosille 2011 ja 2012.
Tuloverolaki 29 §, 45 § ja 50 §
KVL:034/2011
LAINVOIMAINEN