Uutta oikeuskäytäntöä ym.
Tasinko-oikeudesta luopuminen avioero-osituksessa ei ollut lahja.
Avioliittolaissa ei ole määrätty osituspakkoa, eikä laki aseta estettä sille, että puoliso luopuu vaatimasta tasinkoa. Avioliittolain ositusta koskevat säännökset ovat dispositiivisia, joten puolisoilla on oikeus jakaa omaisuutensa muullakin tavalla kuin puolittamisperiaatteen mukaisesti. Puolison avio-oikeuden nojalla osituksessa saama omaisuus on lahjaverosta vapaata. Vastaavasti voidaan katsoa, ettei olemassa olevan tilanteen pysyttäminenkään eli avio-oikeuteen perustuvan tasinko-oikeuden käyttämättä jättäminen muodosta perustetta lahjaverotukselle. Sitä, että A luopuu vaatimasta tasinkoa avioeron jälkeen toimitettavassa osituksessa, ei edellä lausuttuun ja myös siihen nähden, ettei asiassa ole osoitettu A:n nimenomaisena tarkoituksena olevan antaa varallisuutta lahjana B:lle, voida pitää A:n B:lle antamana perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna veronalaisena lahjana. Asiaa ratkaistaessa ei ole merkitystä sillä, täyttyvätkö tapauksessa avioliittolain osituksen sovittelua koskevat edellytykset. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Ennakkoratkaisu. KHO:2014:135
- Alennetun arvonlisäverokannan soveltaminen vain painettuihin kirjoihin ei ollut vastoin EU-direktiivejä. Euroopan unionin tuomioistuin 11.9.2014, asia C 219/13
- Tulkkauskulujen arvonlisäverotus asianajotoimistossa
Asianajotoimistolla oli myynnin verottomuudesta huolimatta ollut arvonlisäverolain 102 §:n ja 131 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla oikeus arvonlisäverotuksessaan vähentää tulkkausyrityksen veloittama arvonlisävero.
Vero ei siten ollut jäänyt asianajotoimiston kustannukseksi. Tulkkauslaskun sisältämän arvonlisäveron korvaaminen oikeusapulain 17 §:n nojalla ja oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:n nojalla oikeusapuna ei siten ollut edellytyksiä. KHO 2014:127
Mainostilan vastikkeeton luovutus arvonlisäverotuksessa
Sanoma- ja aikakausilehtien kustannustoimintaa harjoittava yhtiö oli sopinut yhdistyksen kanssa lahjoituksesta, jolla yhtiö luovutti yhdistykselle vuosittain tietyn euromäärän arvosta vapaana olevaa myymättä jäänyttä mainostilaa yhtiön kustantamissa kotimaisissa tiedotusvälineissä. Yhtiön mukaan luovutukset vahvistivat konsernin brändiä ja välittämällä julkaistavien ilmoitusten muodossa tietoa yleishyödyllisestä hankkeesta haluttiin lisäksi vahvistaa suhdetta asiakkaisiin. Yhtiön katsottiin luovuttavan mainostilaa yhdistykselle vastikkeetta. Kun otettiin huomioon mainosten julkaisutarkoitus, mainostilan luovuttaminen liittyi yhtiön arvonlisäverolliseen kustannustoimintaan ja luovutuksen oli katsottava tapahtuvan arvonlisäverolain 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla yhtiön liiketoimintaan kuuluvassa tarkoituksessa. Yhtiön ei ollut suoritettava arvonlisäveroa palvelun ottamisesta omaan käyttöön. Ennakkoratkaisu ajalle 18.6.2014 - 31.12.2015. KVL:031/2014 (ei lainvoimainen)
Välitön verotus – Sijoitusrahasto – SICAV-yhteissijoitusyritys – Sulautuminen – EU-oikeus
A:n tarkoitus oli hankkia Suomeen rekisteröidyn sijoitusrahaston osuuksia. Tämä suomalainen sijoitusrahastodirektiivin (2009/65/EY) mukainen sijoitusrahasto aikoi sulautua Luxemburgissa rekisteröityyn sijoitusrahastodirektiivin mukaiseen yhteissijoitusyritykseen sijoitusrahastolain 16 luvun mahdollistamalla tavalla. Vastaanottava yhteissijoitusyritys oli SICAV-muotoinen yhteissijoitusyritys. Suomalaisen sijoitusrahaston osuudenomistajan osuus sijoitusrahastossa vaihtui hakemuksen mukaan luxemburgilaisen SICAV-muotoisen yhteissijoitusyrityksen osakkeisiin.
EVL:n sulautumista koskevia säännöksiä sovelletaan kotimaisten sijoitusrahastojen sulautumisiin. Kun otettiin huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sijoittautumisvapautta ja pääomien vapaata liikkuvuutta koskevat 49 ja 63 artiklat sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntö, sulautumista koskevia EVL 52 a–b §:ssä tarkoitettuja periaatteita ei voitu rajoittaa koskemaan ainoastaan kotimaisten sijoitusrahastojen sulautumista. Samoja periaatteita tuli soveltaa, kun oli kysymys sijoitusrahaston sulautumisesta toisessa jäsenvaltiossa olevaan sijoitusrahastodirektiivin mukaiseen yhteissijoitusyritykseen. Kun otettiin huomioon yhteissijoitusyrityksen verotuksellinen asema ja luonne varallisuusmassana, ei Suomeen muodostunut sulautumisen jälkeen kiinteää toimipaikkaa, johon sulautuvaan rahastoon kuuluvat varat olisivat jääneet kuulumaan.
Sulautuminen, jossa suomalainen sijoitusrahastodirektiivin mukainen sijoitusrahasto sulautui luxemburgilaiseen SICAV-tyyppiseen sijoitusrahastodirektiivin mukaiseen yhteissijoitusyritykseen, voitiin rinnastaa EVL 52 a–b §:issä tarkoitettuun sulautumiseen. Sulautuvan sijoitusrahaston osuuksien vaihtumista vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen osakkeiksi ei siten pidetty A:n verotuksessa luovutuksena. Ennakkoratkaisu verovuosille 2012 ja 2013. KHO:2014:138
Arvonlisävero – Arvonlisäveron soveltamisala – Verollinen myynti – Liikkeen tai sen osan luovutus – Alkutuotanto – Maatila – Tilatukioikeus
Alkutuottajana arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt A oli liiketoimintanaan harjoittamansa viljanviljelyksen lopettamisen yhteydessä myynyt viljelytoiminnassaan käyttämiään pelto-, metsä- ja joutomaita, peltomaihin liittyviä tilatukioikeuksia, varastorakennuksen sekä traktorin ja kylvökoneen liiketoimintaa jatkaneelle B:lle. A oli lisäksi myynyt pelto- ja joutomaata sekä peltomaahan liittyviä tilatukioikeuksia C:lle, joka käytti A:lta hankkimiaan hyödykkeitä jo aiemmin harjoittamassaan viljelytoiminnassa.
Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys siitä, katsottiinko C:lle suoritetun myynnin muodostavan sellaisen liikkeen osan luovutuksen, johon sovelletaan arvonlisäverolain 19 a §:n säännöstä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sillä seikalla, että hyödykkeiden myynti tapahtui liiketoiminnan lopettamisen johdosta, ei ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa pellon ja tilatukioikeuksien hyödyntäminen ostajan viljelytoiminnassa edellytti merkittävissä määrin ostajalla jo olevien tai ostajan hankkimien resurssien, kuten tuotantorakennusten sekä koneiden ja laitteiden käyttöä tai ostajan solmimia palvelujen alihankintasopimuksia. Tämän vuoksi A:n luovutuksen C:lle ei katsottu muodostavan sellaista varallisuuskokonaisuutta, jolla olisi voinut harjoittaa itsenäistä taloudellista toimintaa arvonlisäverolain 19 a §:ssä ja arvonlisäverodirektiivin 19 artiklassa tarkoitetulla tavalla. A:n oli suoritettava arvonlisäveroa C:ltä veloitetusta tilatukioikeuksien hinnasta. Äänestys 4–1. Maksuunpano tilikauden 1.1.–31.12.2008 kohdekuukaudelta 12/2008. KHO:2014:137
Verotarkastuksen kuulemismenettely muuttuu lokakuussa 2014
Verotarkastuskertomuksiin liittyvä kuulemismenettely uudistetaan lokakuussa 2014 alkavissa uusissa verotarkastuksissa. Uudistuksen mahdollistaa verotusmenettelyasetuksen 2 §:n muutos, joka tuli voimaan 1.7.2014.
Verohallinto kuulee uudistetussa menettelyssä verovelvollista vain kerran lopullisen tarkastuskertomuksen perusteella ennen maksuunpano- tai verotuspäätöksen tekemistä. Ohjeen mukaan verovelvollista kuullaan aina, jos verotarkastuskertomuksessa esitetään toimenpiteitä. Verovelvollista ei kuulla enää maksuunpano- ja verotuspäätöksen valmistelun yhteydessä, ellei tähän ole erityistä aihetta. Verohallinto antaa verotarkastuksen aikana verovelvolliselle tilaisuuden esittää suullisesti tai kirjallisesti näkemyksensä sekä selvityksen niihin tarkastushavaintoihin liittyen, jotka voivat johtaa verotusesitykseen. Tarkastuksen aikana ilmenevät epäselvyydet pyritään tiedotteen mukaan hoitamaan keskusteluin ja tarvittaessa verovelvolliselle voidaan lähettää kirjallisia selvityspyyntöjä yksittäisistä veroasioista.
Hallitus esittää muutoksia osuuskunnan voitonjaon verotukseen
Tällä hetkellä osuuskunnan jäsenilleen maksama osuuspääoman korko on luonnollisille henkilöille 1 500 euroon asti kokonaan verovapaata tuloa. Esityksen mukaan tämä 1 500 euron verovapaa määrä poistuisi kokonaan.
Jatkossa osuuspääoman korosta eli osuuskunnan jakamasta ylijäämästä 25 % olisi veronalaista pääomatuloa tai yritystuloa 2 500 euroon saakka. Tämän rajan ylittävältä osalta veronalaista pääomatuloa olisi 85 % ja veronalaista yritystuloa 75 %. Tietyin edellytyksin osuuskunnan jakama ylijäämä voitaisiin verottaa myös saajan ansiotulona. Julkisesti noteeratun osuuskunnan ylijäämänjaon verotus vastaisi julkisesti noteeratun yhtiön osingonjaon verotusta.
Yhteisön saama ylijäämä olisi verovapaata tuloa, jos osuuskunta on kotimainen tai emo-tytäryhtiödirektiivissä tarkoitettu yhteisö, joka on velvollinen suorittamaan tulostaan veroa vähintään kymmenen prosenttia.
Lisäksi ylijäämänpalautuksen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan.
Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta.
Autovero
Takseille myönnettävä autoveron alennus poistetaan vuoden 2015 alusta. Isojen erikoisvarusteltujen esteettömien tilataksien, koulukuljetustaksien ja invataksien autoverotuet kuitenkin säilytetään ennallaan.
Maahanmuuton yhteydessä muuttotavarana tuotavien ajoneuvojen veronalennus poistetaan. Maahanmuuton yhteydessä tuotavia ajoneuvoja, jotka on hankittu ennen lain voimaantuloa, koskee vuoden 2017 loppuun ulottuva siirtymäaika. Ajoneuvo, joka on rekisteröity muuttajan käyttöön tai jonka hankinnasta on tehty sitova ostosopimus ennen lain voimaantuloa, on edelleen oikeutettu veronalennukseen, jos muutto Suomeen tapahtuu viimeistään vuoden 2017 lopussa.
Liikenne- ja lämmityspolttoaineet
Fossiilisen moottoribensiinin energiasisältöveroa korotetaan 0,84 senttiä litralta ja dieselöljyn 0,95 senttiä litralta.
Sähkövero
Yleisen veroluokan (I) sähkön veroa korotetaan 0,35 sentillä kilowattitunnilta. Korotus koskee kotitalouksien, julkisen sektorin sekä palveluelinkeinojen kuluttamaa sähköä.
Tuloverotukseen tulevia muutoksia 2015
Ansiotulojen valtion tuloveroasteikko vuonna 2015
Asteikon kolmeen alimpaan tuloluokkaan tehtäisiin inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla asteikon tulorajoja noin 1,5 prosentilla. (He 122/2014)