Verottaja ohjeistaa
EI ENÄÄ VEROTILIOTETTA PAPERILLA
Verottaja ilmoittaa, että lopettavansa paperisen tiliotteen automaattisen postittamisen toukokuussa 2011. Tiliote on tarkasteltavissa Verotili-palvelussa. Verohallinto on toistaiseksi lähettänyt kaikille verotiliasiakkaille paperisen tiliotteen postitse.
Jos verovelvollinen kuitenkin tarvitsee jatkossa paperisen tiliotteen postitse, asiasta tulee ilmoittaa Verotili-palvelussa kohdassa "Verotilikohtaiset ohjaustiedot" tai soittamalla verotilin neuvontanumeroon 020 697 056.
VAALIAVUSTUKSET VEROTUKSESSA
Verottaja on, näin vaalien alla, julkaissut ohjeen vaaliavustamisen verotuskäsittelystä:
Alla poimintoja ohjeesta:
Yritys vaaliavustuksen antajana
Poliittisen toiminnan tukemisesta aiheutuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa. Tällaiset menot eivät liity riittävän läheisesti yrityksen liiketoimintaan. Lahjoitukset puolueille, ehdokkaille tai näiden tukiryhmille eivät siten ole yrityksen verotuksessa vähennyskelpoisia (KVL 1977/719).
Puolueet, ehdokkaat ja näiden tukiryhmät yms. hankkivat vaalirahoitusta myös tarjoamalla erilaisia hyödykkeitä ostettavaksi. Tällaisen vastikkeellisen vaaliavustuksen vähennyskelpoisuutta yrityksen verotuksessa voidaan arvioida monella tavalla. Pääsääntö on, että yritys voi vähentää verotuksessa sen elinkeinotoimintaan kuuluvat menot. Vähennyskelpoisuutta arvioitaessa merkitystä voidaan antaa hyödykkeen hankinnan syylle. Yrityksen hankkiessa tavaran tai palvelun sen perusteella, että sen tarjoajalla on tietty aatteellinen tausta, voi hankinnan varsinainen tarkoitus olla poliittisen toiminnan tukeminen. Usein tällaisen hyödykkeen ostajalla on tiedossa, että myyjä käsittää saadun korvauksen vaalitukena, jolloin sitä voidaan pitää sellaisena myös ostajan näkökulmasta ja siten vähennyskelvottomana menona.
Yrityksen vaaliehdokkaalta tms. ostamista tavaroista ja palveluista aiheutuneet kulut voivat olla vähennyskelpoisia, jos ne kuuluvat yrityksen liiketoimintaan. Kulujen suuruus ei saa ylittää muista vastaavista tuotteista tai palveluista maksettavaa käypää hintaa. Vähennyskelpoisena voidaan pitää esimerkiksi puoluepoliittisissa lehdissä julkaistuista mainoksista aiheutuneita kuluja, jos yritys on saanut todellista näkyvää mainosta omalle elinkeinotoiminnalleen. Myös seminaarikulut voivat olla vähennyskelpoisia, jos seminaari liittyy yrityksen liiketoimintaan ja peritty seminaarimaksu ei ylitä käypää hintaa. Ylihintaa ja liiketoimintaan kuulumattomia kuluja pidetään vähennyskelvottomina. Jos yritys tukee poliittista toimintaa luovuttamalla suoritteitaan ja palveluksiaan alihintaan tai vastikkeetta, voidaan yrityksen veronalaista tuloa korjata alihinnoittelun vuoksi (KHO 1985/4008 ja 4137). Yrityksen on ilmoitettava antamansa vaaliavustukset veroilmoituksellaan vähennyskelvottomina kuluina. Vähennyskelpoisia kuluja ovat vain yrityksen liiketoimintaan liittyvät menot. Yrityksen on osoitettava kulun liittyminen sen elinkeinotoimintaan, jos se haluaa kulun verotuksessa vähentää. Huomattavaa on, että vaikka vähäiset mainoslahjat ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, poliittiseen tarkoitukseen annettu pienikään lahja ei ole vähennyskelpoinen.
ARPAJAISVERO
Verottaja on julkaissut uuden ohjeen arpajaisverosta
Alla keskeisiä kohtia ohjeesta:
Arpajaisveroa suoritetaan valtiolle Suomessa toimeenpannuista arpajaisista. Arpajaisverovelvollinen on arpajaisten toimeenpanija. Jos toimeenpanijoita on useita, on kukin vastuussa veron koko määrästä. Tuloverolain 85 §:ssä säädetään arpajaisvoittojen verovapaudesta voiton saajan tuloverotuksessa:
Arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa. Veronalaista tuloa on kuitenkin voitto, jota voidaan pitää kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana.
Arpajaisverolain piiriin kuuluvat arpajaiset
Arpajaisilla tarkoitetaan arpajaislainsäädännössä tarkoitettuja raha- ja tavara-arpajaisia, arvauskilpailuja, bingopeliä, veikkausta, vedonlyöntiä ja totopeliä sekä raha-automaattien ja tavaravoittoautomaattien pitämistä yleisön käytettävänä, kasinopelien toimeenpanemista, pelikasinotoimintaa ja peliautomaattien ja pelilaitteiden pitämistä yleisön käytettävänä.
Arpajaislainsäädännössä tarkoitetut arpajaiset kuuluvat aina arpajaisverolain piiriin.
Arpajaisverolaki koskee myös julkisesti järjestettyjä arvontoja, arvaamisia, vedonlyöntejä tai muita niihin rinnastettavia, sattumasta osaksi tai kokonaan riippuvia menettelyjä, joissa voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden, jota ei ole pidettävä kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana. Usein arvontaan osallistuminen edellyttää jonkinlaista näennäissuoritusta kuten kyselylomakkeeseen vastaamista tai osallistumista esim. messutilaisuuteen. Tällainen näennäissuoritus ei vaikuta arpajaisverolain soveltamiseen.
Arpajaisverolain soveltaminen edellyttää, että voiton tai palkinnon saaminen riippuu osaksi tai kokonaan sattumasta. Arvonnan tulee myös täyttää ns. julkisuusvaatimus. Jos arvontaan voi osallistua periaatteessa kuka tahansa ja osallistujien lukumäärää ei ole ennalta rajoitettu tai osallistujien lukumäärä on suuri, arvontamenettely täyttää julkisuusvaatimuksen.
Osallistujakunnan tulee olla riittävän suuri, vähintään useihin satoihin nouseva.
Palkinto tai voitto saajalle veronalaista tuloa
Jos palkinto tai voitto ei kuulu arpajaisverolain piiriin tai se ei ole Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu, se on saajan veronalaista tuloa.
Tieto-, pilkki- ja muista kilpailuista saadut palkinnot ovat saajan veronalaista tuloa, jos palkinto on saatu sijoituksen tai suorituksen perusteella. Saajan on tällöin ilmoitettava palkinto tai voitto veroilmoituksella. Kilpailun järjestäjä ilmoittaa antamansa palkinnot ja voitot vuosi-ilmoituksella (VEROH 7801) suorituslajin tunnuksella H4. Lomake löytyy osiosta Vuosi-ilmoituslomakkeet.
Palkinto tai voitto on voiton saajan veronalaista tuloa, jos:
- palkinto tai voitto on vastike tehdystä työstä tai muusta suorituksesta
- palkinto tai voitto saadaan työnantajalta
- voiton saaminen ei perustu sattumaan
- kyseessä ei ole ns. julkinen arvonta
- palkinto on saatu kilpailusta suorituksen perusteella
- voitto on saatu Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa toimeenpannuista arpajaisista.
Työnantajan henkilökunnan kesken arpoma ulkomaanmatka on työntekijän palkkaa. Samoin työnantajan järjestämien myynti-, asiakashankinta- ja muiden vastaavien kilpailujen palkinnot ovat palkkaa. Taidekilpailupalkinnot ovat yleensä verovapaita. Koululaiskilpailujen tavarapalkinnot ovat myös verovapaita.
Arpajaisveron määrä
Arpajaisveron suuruus on
- 10 % arpajaisten tuotosta yksinoikeudella toimeenpantavissa arpajaisissa,
- 9,5 % tuotosta totopeleissä,
- 1,5 % yleishyödyllisen yhteisön arpajaislain mukaan järjestämien tavara-arpajaisten ja arvauskilpailujen arpojen yhteenlasketusta toteutuneesta myyntihinnasta,
- 1,5 % tavaravoittoautomaattien käytettävänä pitämisestä saadusta tuotosta,
- 5 % bingopelissä jaettujen voittojen yhteenlasketusta arvosta, johon ei lueta uuteen peliin oikeuttavia voittoja sekä
- 30 % jaettujen voittojen yhteenlasketusta arvosta muissa arpajaisissa.
Tavara-arpajaiset
Tavara-arpajaisilla tarkoitetaan arpajaisia, joissa voi arpomisella tai muulla siihen rinnastettavalla sattumaan perustuvalla tavalla voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja.
Tässä tarkoitettuja maksullisia tavara-arpajaisia ja arvauskilpailuja saa järjestää vain yleis-hyödyllinen yhteisö arpajaislain mukaan. Myös koululuokka, työyhteisö tai harrastusryhmä voi järjestää arpajaislain 27 §:n edellytyksin pien- tai miniatyyriarpajaisia tavara-arpajaisina. Muiden järjestämät esim. mainos- tai markkinointiarpajaiset ovat muita arpajaisia, vaikka palkintona olisi tavaraakin. Jos tavara-arpajaisten tuotto on alle 3 333,33 euroa, arpajaisveroa ei ole maksettava.
Muut arpajaiset
Tyypillisiä arpajaisiin rinnastettavia menettelyjä ovat sanoma- ja aikakausilehtien lukija- ja mainoskilpailut sekä arvonnat. Tällaisia ovat myös kauppojen ja ravintoloiden järjestämät arvonnat erilaisten vastauskuponkien tai kyselylomakkeiden täyttäneiden kesken. Muissa arpajaisissa arpajaisveron suuruus on 30 % jaettujen voittojen yhteenlasketusta arvosta. Jos jaettujen voittojen arvo on alle 166,66 euroa kalenterikuukaudessa, arpajaisveroa ei ole maksettava. Vero maksetaan sentin tarkkuudella. Veroa ei ole maksettava, jos arpajaisveron määrä on vähemmän kuin 50 euroa kalenterikuukaudessa.
Arpajaisten tuotto
Arpajaisten tuotolla, josta vero lasketaan, tarkoitetaan rahapanosten yhteismäärän ja pelaajille maksettujen voittojen erotusta. Tavara-arpajaisten ja arvauskilpailujen tuotolla tarkoitetaan kuitenkin niihin osallistumiseksi suoritettujen rahapanosten yhteismäärää ja arpojen myynnistä kertynyttä kokonaistuloa sekä tavaravoittoautomaattien tuotolla automaattien käyttämiseksi suoritettujen rahapanosten yhteismäärää.
Voiton arvo
Voiton arvo on voiton määrä taikka esineen tai hyödykkeen hankintahinta, jonka arpajaisten toimeenpanija on voitosta maksanut. Hankintahinta on arpajaisten toimeenpanijan maksama nettohinta tavanomaisten paljous-, käteis- tai muun alennuksen vähentämisen jälkeen.
Voiton arvona pidetään esineen tai hyödykkeen arvonlisäverollista hankintahintaa, riippumatta siitä, onko arpajaisten toimeenpanijalla arvonlisäverotuksessa oikeus vähentää hankintahintaan sisältyvä arvonlisävero (KHO 2007:32). Jos voitto on saatu vastikkeetta tai hankintahintaperustetta ei voida muutoin soveltaa, voiton arvona pidetään voiton todennäköistä luovutushintaa. Luovutushinta on se hinta, jonka arpajaisten toimeenpanija olisi saanut, jos voitto olisi myyty. Todennäköistä luovutushintaa on käytetty mm. tapauksissa, joissa arpajaisten toimeenpanija on saanut voiton esimerkiksi maahantuojalta tai valmistajalta selvästi käypää hintaa halvemmalla voittoon liittyvän mainosarvon takia.