Verouutisia

Tulorekisteri
 
Verottaja kertoo, että 2019 käyttöönotettava tulorekisteri yhdenmukaistaa eri tahoille tapahtuvaa palkkatietojen raportointia. Tulorekisteri korvaa mm. Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, työttömyysvakuutusrahastolle ja tapaturmavakuuttamista varten toimitettavat vuosi-ilmoitukset. Työnantaja voi lisäksi halutessaan antaa enemmän tietoa palkanmaksutapahtumasta pakollisten tietojen ilmoittamisen yhteydessä, jolloin erilaisilta palkkatietoja koskevilta lisäkyselyiltä vältytään.
 
Tulorekisterin käyttöönotto vaikuttaa palkkatietojen raportoinnin ajankohtaan. Palkkatietojen ilmoittamisen rytmi muuttuu, kun tiedot tulee ilmoittaa jokaisesta palkanmaksusta maksutapahtuman jälkeen.
 
Tulorekisteri otetaan vaiheittain käyttöön: vuodesta 2019 lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatiedot ja vuodesta 2020 lähtien etuus- ja eläketiedot. Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin tulee koskemaan kaikkia palkkojen ja etuuksien maksajia tämän aikataulun mukaisesti ilman siirtymäaikoja.
 
Tulorekisteriin ilmoitetaan 1.1.2019 lähtien palkanmaksun pakolliset vähimmäistiedot, kuten suorituksen maksajan ja tulonsaajan yritys- ja yhteisötunnus tai henkilötunnus, palkanmaksukausi, palkanmaksupäivä, tulonsaajan ammattiluokka, työeläkejärjestelynumero, palkan euromäärä yhteensä, ennakonpidätyksen määrä, työntekijältä perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Eli raportointi tuskin vähene jatkossakaan näissä normitalkoissa. 
 
Muutama sana yrityksen sukupolvenvaihdoksesta
 
Joskus yleisessä keskustelussa esitetään, että yrittäjien sukupolvenvaihdos on liian kallis ja siten estää pitkään toimineita yrittäjiä siirtämästä omaisuuttaan jälkipolville. Keskusteluissa on kuitenkin joskus mennyt sekaisin kaksi asiaa; Perinnön jättäminen ja sukupolvenvaihdos. Toisin kuin laajasti luullaan, on sukupolvenvaihdos edelleen edullinen tapa siirtää toimivaa liiketoimintaa seuraavalle sukupolvelle.
 
Täyden verohyödyn saavuttamisessa on hyvä toimia ajoissa. Yleensä tämä tarkoittaa vähintään 3-5 vuoden etukäteissuunnittelua. Sinä aikana vastuu siirretään seuraavalle sukupolvelle, tehdään tarvittavat yritysjärjestelyt ja mietitään miten luopuva yrittäjä lopulta lähtee pois toiminnasta.
 
On esim. hyvä miettiä kunnolla ja ajoissa se, onko yritykselle jatkaja omasta perheestä. Jatkajan kohdalla on rehellisesti mietittävä sekä kyvykkyyttä että halukkuutta toiminnan jatkamiseen. Jos jatkaja löytyy, kannattaa myös sukupolvenvaihdos tehdä vielä silloin kun yrityksellä menee hyvin ja luopuva yrittäjä on täysissä voimissa.
 
Kun jatkaja on löydetty, pitää yhdessä määritellä maali, mihin halutaan päästä. Millä aikataululla vastuut siirretään, mitä yritysjärjestelyjä tarvitaan, että vakuudet saadaan järjestettyä ja miten esimerkiksi siirretään omaisuutta niin, että kaikki lailliset verovähennykset voidaan hyödyntää. Parhaimmin tähän päästään suunnittelemalla toimenpiteet yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Vaikka sukupolvenvaihdokselle tarjotaan merkittäviä verovähennyksiä, niiden saamiseksi pitää tehdä asiat oikeassa järjestyksessä. Parhaimmillaan sukupolvenvaihdoksesta koituva vero voi olla vain muutaman prosentin luokkaa.
Sukupolvenvaihdos ei kuitenkaan ole vain yritysjärjestelyä ja verotuksen optimointia. Joskus yrittäjällä on esimerkiksi niin vahva persoona, että hänestä lankeava varjo tekee jatkajan toiminnasta vaikeaa. Tästä syystä on erityisen tärkeää suunnitella, miten vastuuta siirretään, miten asiakkuudet otetaan haltuun ja milloin aikaisempi yrittäjä jättää päätöksenteon jatkajille.
 
Useimmille yrittäjille henkinen luopuminen on juuri se vaikein osa. Tarvitaan aikaa sopeutua ajatukseen, että jatkajalla on erilaisia ajatuksia. Toinen vähemmän puhuttu asia on muiden kuin yrityksen jatkajan asema omaisuuden jaossa. Perheessä saattaa olla useita lapsia, mutta yritys siirtyy vain yhdelle. Tällaisessa tilanteessa on hyvä huolehtia ajoissa myös muuhun omaisuuteen liittyvät testamentit. Se vähentää riitojen mahdollisuutta tulevaisuudessa ja antaa myös yrittäjälle rauhan keskittyä toimintaansa. 
Näissä ja muissakin asioissa olemme, jos niin haluatte, Teidän apuna ja tukena. Tarvittaessa saatte meiltä koko järjestelyn kaikkine lisäosineen. 
 
Muutoksia sijoitusmuotojen verokohteluun ryhdytään valmistelemaan

 VM tiedottaa, että se on asettanut työryhmän, joka ryhtyy selvittämään, ”miten eri sijoitusmuotojen verokohtelua voitaisiin lähentää ja ajantasaistaa”. Työryhmän toimikausi päättyy maaliskuun lopussa 2018.
 
”Selvitys koskee erityisesti sijoitusrahastoja, säästö- ja sijoitusvakuutuksia sekä kapitalisaatiosopimuksia eli vakuutusyhtiön ja asiakkaan välisiä sijoitussopimuksia. Lisäksi työryhmä arvioi kommandiittiyhtiömuotoisten pääomarahastorakenteiden verokohtelua.
 
Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisen verokohtelun toimivuutta, ajantasaisuutta ja kannustavuutta sekä eri sijoitusmuotojen verokohtelun neutraalisuutta. Työryhmä laatii ehdotuksen kertamaksullisten eläkkeiden verosääntelystä ja tarkastelee ongelmia, joita on havaittu liittyvän rajat ylittäviin tilanteisiin esimerkiksi sijoitusrahastosijoittamisessa sekä antaa suosituksia eri sijoitusmuotojen verokohtelun lähentämisestä ja ajantasaistamisesta.
Työ perustuu hallitusohjelmaan, jonka mukaan tällä vaalikaudella selvitetään eri sijoitusmuotojen ja kertamaksuisen lisäeläkkeen verokohtelua. Osinkoverotuksen tarkastelu jää työryhmän toimeksiannon ulkopuolelle.” 
Todennäköistä on, että verotus ei tässä harjoituksessa juuri kevene? 
 
Automaattinen tietojenvaihto on tosiasia 

Verottajan mukaan ”kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti Suomi antaa automaattisesti muille maille verotusta koskevia tietoja henkilöistä ja yrityksistä ja saa vastaavia tietoja muilta mailta. Suomea velvoittavat mm. OECD-maiden yhteinen raportointistandardi CRS, EU:n direktiivimuutos DAC2 sekä FATCA-sopimus Yhdysvaltojen kanssa. Verohallinto hyödyntää saamiaan tietoja verovalvonnassa.” 
” Laajasta tietojensaannista huolimatta jokaisen, joka on Suomessa verovelvollinen, on ilmoitettava ulkomaiset tulonsa veroilmoituksella. Tämä johtuu siitä, että kansainväliset tiedot saadaan Suomeen vasta veroilmoitusten lähettämisen jälkeen.
 
Jos Verohallinto saa tietää asiakkaan ulkomaisista verotukseen vaikuttavista tuloista, niistä voidaan pyytää lisätietoja vielä verotuksen päättymisen jälkeenkin. Verohallinto voi oikaista verotusta asiakkaan vahingoksi, jos tuloja on jäänyt ilmoittamatta. Tulojen ilmoittamatta jättäminen voi myös johtaa rikossyytteeseen.” 

Ohjeistusta osakevaihtoon 
 

Verottaja on julkaissut 7.8.2017 ohjeen ”Yritysjärjestelyt ja verotus – osakevaihto”.  Tässä ohjeessa käsitellään pelkästään osakevaihtoa. Ohjeessa kuvataan sitä, missä tilanteissa veronkiertopykälää voidaan soveltaa ja milloin ei.
 
Verottajan mukaan tarkoitus ei ole estää normaalia verosuunnittelua, vaan torjua yritysjärjestelysäännöksiin sisältyvien etujen myöntäminen silloin, kun verotukselliset tekijät ovat yksinomainen tai yksi pääasiallisista tarkoituksista koko järjestelylle.
 
Veron kiertämistä koskeva säännös voi tulla sovellettavaksi vain, jos kysymys on oikeuden väärinkäytöstä. Säännöstä ei sen vuoksi voida soveltaa, jos järjestelyssä ei synny konkreettisia ja järjestelmälle vieraita veroetuja.  Ns. vieraita veroetuja eivät ole esimerkiksi osinkojen verokohtelun muuttuminen tai hankkivan yhtiön nettovarallisuuden kasvaminen osakevaihdon seurauksena (KHO 2017:78) tai sulautuvan yhteisön tappioiden siirtyminen vastaanottavalle yhteisölle (KHO 2013:126). Ns.  järjestelmälle vieraana veroetuna on pidetty osakkaiden käytössä olevan asunnon siirtymistä jakautumisessa asunto-osakeyhtiölle siten, että asuntoa on voitu jakautumisen jälkeen käyttää osakkaiden asumiseen ilman vuokranmaksuvelvollisuutta (KHO 2013:44).
  
Konttiasunnosta ei makseta kiinteistöveroa 
 
Verohallinnon kannanoton mukaan Konttiasunnot ja -rakennukset eivät ole kiinteistöverolaissa tarkoitettuja rakennuksia tai rakennelmia, jos verovelvollinen näyttä, että ne eivät palvele kiinteistön käyttöä pysyvästi.

Konttiasunnot tai -rakennukset eivät palvele kiinteistön käyttöä pysyvästi, jos verovelvollinen esittää selvityksen niiden väliaikaisesta käytöstä kiinteistöllä, ne pystytetään kiinteistölle vain väliaikaisesti, ne eivät tarvitse kiinteitä perustuksia, ne ovat helposti purettavissa ja siirrettävissä sekä myös viedään pois kiinteistöltä väliaikaisen käytön päätyttyä.