Verouutisia
Tulolähdejako poistuu, ehkä, mutta ei kuitenkaan kokonaan?
Valtiovarainministeriöstä on lähtenyt lausuntokierrokselle aiheeseen liittyvä verotuksen muutosesitys. Ajatuksena on, että uusia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran 2019 toimitettavassa verotuksessa.
Esityksen mukaan yhteisöillä ei olisi enää pääsääntöisesti tuloverolain (TVL) mukaan verotettavaa tulolähdettä (henkilökohtaista), vaan koko verotettava tulo laskettaisiin elinkeinoverolain mukaan. Maatalous säilyisi kuitenkin nykyiseen tapaan erillisenä tulolähteenä ja yhteisön maatalouden tulos laskettaisiin maatilatalouden tuloverolain (MVL) mukaan.
Nykyiselläänhän yhden tulolähteen tappiota ei voi vähentää toisen tulolähteen tulosta. Muutoksen jälkeen tilannetta, jossa toisessa tulolähteessä syntyy verotettavaa tuloa ja toisessa samanaikaisesti tappiota, ”ei enää syntyisi”. Ehdotuksen mukaan yhteisöjen verotettava tulo määriteltäisiin nykyistä yksinkertaisemmin, kun tuloksen erottelua kahdeksi erilliseksi verotettavan tulon laskelmaksi ei enää tarvitse tehdä. Yhteisö voisi myös vähentää kaikki tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot elinkeinotulolähteen tuloista.
Esityksen mukaan muutos koskee muun muassa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Asunto-osakeyhtiöiden, keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden sekä yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksessa tulolähdejako ei muuttuisi. Tulolähteiden yhdistäminen ei koskisi myöskään luonnollisia henkilöitä eikä avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä.
Ehdotuksen mukaan yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen lisätään myös uusi ”muun omaisuuden omaisuuslaji”. Tällaiseksi ”muuksi omaisuudeksi” katsottaisiin esim, hyödykkeet, joita yhteisö ei käytä tulonhankkimiseen, kuten osakkaan yksityiskäytössä oleva omaisuus.
Nykyisinhän tällainen omaisuus kuuluu muun toiminnan tulolähteeseen (TVL). Sellaisten yhteisöjen verotuksessa, joilla ei enää ole tuloverolain mukaan verotettavaa tulolähdettä, tällainen omaisuus olisi jatkossa ”elinkeinotulolähteen muuta omaisuutta”.
Jatkossa kaikki ”muuhun omaisuuteen” liittyvät juoksevat tulonhankkimismenot olisivat yhteisöjen verotuksessa vähennettävissä kaikista elinkeinotulolähteen tuloista, mikä laajentaa vähennyskelpoisuutta nykyisestä. Luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta sen sijaan rajoitettaisiin.
”Muun omaisuuden” luovutuksesta syntyneiden tappioiden vähentämistä rajoitettaisiin elinkeinotulolähteessä osakkeiden, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön
yhtiöosuuksien ja kiinteistöomaisuuden osalta.
Tällaisesta luovutuksesta syntyneet tappiot saataisiin vähentää vain ”muuhun omaisuuteen” kuuluvien osakkeiden, yhtiöosuuksien tai kiinteistöjen luovutuksesta syntyneistä voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna.
Rajoitus koskisi esim. sellaisten yhteisöjen arvopapereiden luovutustappioita, joiden toiminta ei ole elinkeinoverolain edellytykset täyttävää arvopaperikauppaa tai muutoin elinkeinotoimintaa. Kiinteistöjä ja kiinteistöosakkeita rajoitus koskisi esim. silloin, kun verovelvollinen omistaa muutaman huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai suhteellisen vähäisiä kiinteistökohteita, jotka on esimerkiksi annettu vuokralle ulkopuoliselle vuokralaiselle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.
Yhteisöjen tulolähteiden yhdistämisen lisäksi muutoksessa laajennetaan jonkin verran elinkeinotoiminnan käsitettä.
Elinkeinotoimintaa olisi jatkossa myös yhteisöjen ja elinkeinoyhtymien harjoittama kiinteistöliiketoiminta, tällä tarkoitettaisiin laajahakoa kiinteistönvuokrausta. Pienimuotoinen vuokraustoiminta ei ole kiinteistöliiketoimintaa. Elinkeinoyhtymät ovat yleensä avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä.
Jos yleishyödyllisen yhteisön ja julkisyhteisön harjoittama vuokraustoiminta on laajaa, se olisi kiinteistöliiketoimintaa. Jos vuokraus on yhteisön yleishyödyllistä toimintaa, sitä ei kuitenkaan pidettäisi kiinteistöliiketoimintana. Yksityishenkilöiden harjoittama vuokraustoiminta ei ole kiinteistöliiketoimintaa ja sitä verotettaisiin edelleen kuten nykyisin. Eli ihan kaikki ei sittenkään muuttuisi?
Portugali
Suomi irtisanoi verosopimuksensa Portugalin kanssa 14.6.2018. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Sopimus lakkaa olemasta voimassa 1.1.2019.
Verosopimuksen irtisanominen merkitsee sitä, että Suomi pystyy tulevaisuudessa verottamaan Portugalissa asuvien suomalaisten yksityisiä eläkkeitä. Asia voi edetä joko niin, että:
Suomi saa Portugalilta ilmoituksen uuden verosopimuksen hyväksymisestä marraskuun loppuun mennessä, jolloin uusi sopimus tulee voimaan vuodenvaihteessa mutta eläkkeiden verotus muuttuu siirtymäajan jälkeen vuonna 2022. Muutos koskee niitä eläkkeitä, jotka ovat Portugalissa veronalaisia.
Tai
Suomi ei saa Portugalilta ilmoitusta uuden verosopimuksen hyväksymisestä marraskuun loppuun mennessä, jolloin Suomen ja Portugalin välillä on sopimukseton tila ensin vuoden alusta lähtien, joten eläkkeiden verotus muuttuu jo ensi vuonna.
Omasta erosta ilmoittaminen kaupparekisteriin maksuttomaksi
Henkilön oma ero –ilmoitus kaupparekisteriin merkityn tehtävän päättymisestä tai tehtävästä eroamisesta on muuttunut maksuttomaksi. Muutos johtuu EU:n tietosuoja-asetuksesta (GDPR), jonka mukaan rekisteriin merkityllä henkilöllä on oikeus saada vanhentuneet tietonsa korjatuksi maksutta.
Kapitalisaatiosopimuksen arvostaminen verotuksessa
Kapitalisaatiosopimuksiin perustuvilla oikeuksilla on omaisuutena verotuksessa varallisuusarvoa. Korkeiman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2017:195) mukaan kapitalisaatiosopimuksen tuottoon kohdistuvaa laskennallista verovelkaa ei vähennetä perintöverotuksessa kapitalisaatiosopimuksen arvosta. Siten kapitalisaatiosopimuksen käypänä arvona perintöverotuksessa pidetään sopimuksen takaisinostoarvoa perinnönjättäjän kuolinhetkellä. Tätä sovelletaan samalla tavalla myös lahjoitustilanteessa.
Arvonlisäverokannoista
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisujen mukaan uimakouluihin ja senioreiden liikuntakurssiin sovelletaan yleistä 24 %:n verokantaa. Alennettua 10 %:n verokantaa voidaan soveltaa vauvauintiin, lasten vesiseikkailuun, kuntosalien starttikursseihin sekä erityisryhmille luovutettuihin liikuntapalveluihin.
KVL:n mukaan: ” Ratkaistaessa sitä, onko myytävässä palvelussa kyse liikunnan mahdollistavasta palvelusta vai opetuksesta, huomioon on otettava harjoitettavan liikuntalajin tai liikuntamuodon sisältö ja olosuhteet, joissa palvelu suoritetaan. Arvioinnissa huomioidaan myytävään palveluun sisältyvän opetuksen ja ohjauksen määrä, laatu ja merkitys ostajalle. Toisin sanoen, asiassa oli ratkaistava se, voitiinko hakemuksessa kuvatut palvelut katsoa ensisijaisesti palveluiksi, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen. ” Veteen on, ehkä tämäkin viiva sitten piirretty?
Muutoksia esiintyvien taiteilijoiden arvonlisäverotukseen?
VM on lähettänyt 21.6.2018 lausunnoille esitysluonnoksen arvonlisäverolain muutoksesta julkisten esitysten osalta.
Esityksessä esiintyville taiteilijoille, muille julkisille esiintyjille ja urheilijoille sekä näiden esiintymisiä myyville ohjelmatoimistoille annettaisiin mahdollisuus hakeutua vapaaehtoisesti verovelvolliseksi esiintymispalkkioista ja esitysten myynnistä saamistaan palkkioista. Myyntiin sovellettaisiin alennettua 10 %:n verokantaa.
Hakeutumalla verovelvolliseksi toimijat voisivat vähennysoikeuden avulla saada hyväkseen tekemiinsä hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron. ”Hakeutumisoikeus antaisi esiintyville taiteilijoille ja ohjelmatoimistoille tasavertaiset toimintaedellytykset muiden alojen yrittäjien kanssa. Ehdotuksen tavoitteena on muuttaa esiintymispalkkioiden arvonlisäverotusta vastaamaan alan keskuudessa tapahtunutta kehitystä.”
Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus
Verottaja on julkaissut ohjeen ”Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus”. Ohje on päivitetty 1.1.2018 voimaan tulleen lainmuutoksen johdosta. Uuden lain mukaan työntekijälle ei muodostu veronalaista tuloa työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, jos tämä tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.
Tätä sovelletaan myös yhtiön johtoon ja hallintoon kuuluviin henkilöihin, osakeyhtiön osakkaaseen sekä avoimen- ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin, jos nämä työskentelevät yhtiössä.
Työntekijän tai tämän lähipiirin osakkuusasema työnantajayrityksessä ei estä koulutuskustannusten verovapautta, jos koulutus tapahtuu tosiasiallisesti työnantajan intressissä. Osakkaalle kustannettu koulutus voi olla esimerkiksi peruskoulutusta, ammattikoulutusta, ammatillista täydennyskoulutusta, jatkokoulutusta tai muuta lisäpätevyyttä lisäävää koulutusta.
Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 20.6.2018 päivätyn ohjeen Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa. Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta on verotuksessa pääsäännön mukaan osinkoa. Tiettyjen edellytysten täyttyessä varojenjakoa käsitellään verotuksessa kuitenkin luovutuksena, joka erityisesti ei-yhtiömuotoiselle saajalle osinkoa veroedullisempi vaihtoehto.
Seuraavassa joitain lainauksia ohjeesta varustettuna muutamalla kommentilla:
” Osakeyhtiölain 8 luvun 1 §:n mukaan yhtiön oma pääoma jakautuu vapaaseen ja sidottuun omaan pääomaan. Sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma, kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto. Sidottua pääomaa ovat myös vanhan osakeyhtiölain aikana muodostuneet vara- ja ylikurssirahastot. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ovat vapaata omaa pääomaa.”
” Osakeyhtiölaki ei aseta rajoituksia sijoituksen tekijälle. Sijoituksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon voi siten tehdä yhtiön osakkeenomistajan lisäksi muukin taho.” Tämä kuitenkin melko harvinaista ja voi jossain tilanteessa laukaista esim. saavan yhtiön osakkaiden lahjaverotuksen. Toisaalta mielestämme tämä on vielä melko tutkimatonta aluetta, esim. sen suhteen jos svop-sijoituksena yhtiöön laitetaan apporttisomisuutta ilman, että omistetaan vastaanottavan yhtiön osakkeita. Onko kyseessä sellainen luovutus josta apportin antajalle tuloutuu luovutusvoittoa ja jos, niin miten sen määrä lasketaan? Näkemyksemme on, että voisi jopa olla niin, että ei tuloudu?
”Vapaan oman pääoman rahastosta saadusta osinkona verotettavasta varojenjaosta ei vähennetä osakkeiden hankintamenoa. Hankintameno säilyy tällöin ennallaan ja tulee vähennettäväksi vasta siinä vaiheessa, kun osakkeet luovutetaan tai yhtiöstä jaetaan varoja tavalla, jota käsitellään verotuksessa luovutuksena” Tällä voi olla merkitystä, erityisesti silloin kun saajan toinen oy, jolle osinko yleensä verovapaata tuloa.
”varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos
1. pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta; ja
2. verovelvollinen esittää tässä pykälässä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen”
” Jos kysymys on muun kuin oikeushenkilön, kuten esimerkiksi liikkeen- tai ammatinharjoittajan taikka maa- tai metsätaloudenharjoittajan, toiminnan muuttamisesta osakeyhtiöksi, muutokseen sovelletaan yhtiöoikeudessa soveltuvin osin apporttiehtoista osakeyhtiön perustamista koskevia säännöksiä. Näissä tilanteissa osakeyhtiön perustaja tekee siten pääomansijoituksen yhtiöön maksaessaan osakkeiden merkintähinnan apporttiomaisuudella. Tämän vuoksi osakkeiden vapaan oman pääoman rahastoon kirjattua merkintähintaa voidaan Verohallinnon käsityksen mukaan pitää TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä tarkoitettuna pääomansijoituksena.”
”Yhtiön kirjanpidossa voi olla erilliset vapaan oman pääoman rahastot toisaalta pääomansijoituksia ja toisaalta voittovaroista siirrettäviä varoja varten. Varojenjako voidaan tällöin varojenjakopäätöksellä kohdistaa rahastoon, jossa on vain joko pääomansijoituksia tai voittovaroja.
Yhtiön kirjanpitoon sisältyvässä vapaan oman pääoman rahastossa voi olla myös erilliset alatilit pääomansijoituksille ja voittovaroista siirrettäville varoille. Varojenjako voidaan tällöin kohdistaa varojenjakopäätöksellä tiettyyn rahaston alatiliin.
Jos TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä tarkoitettu pääomansijoitus on sijoitushetkellä kirjattu erilliseen rahastoon tai rahaston omalle alatilille eikä tällaiselle kirjanpidon tilille ole siirretty lainkaan voittovaroja, pidetään näin muodostuneiden varojen jakamista kokonaisuudessaan pääomansijoituksen palauttamisena. Ratkaisevaa on sijoituksen kirjanpidollinen käsittely sijoituksen tekohetkellä. Varojen eriyttämistä kirjanpidossa myöhemmin ei voida pitää verotuksessa hyväksyttävänä luotettavana selvityksenä varojen alkuperästä. Edellytyksenä varojenjaon käsittelylle luovutuksena on lisäksi, että varojenjakopäätöksestä ilmenee selvästi, mistä rahastosta tai rahaston alatililtä varoja jaetaan.” Tässä muistettava, että kyseessä verohallinnon näkemys asiasta. Voi myös olla niinkin, että jälkeenpäin laadittu luotettava selvitys on riittävä? Mutta suosittelemme toki omien alatilien käyttämistä mahdollisten svop-sijoitusten seuraamisessa.
” Osakkeen omistaja voi osakekaupan tai osakkeiden lahjoituksen yhteydessä pidättää itselleen oikeuden vapaan oman pääoman rahastoon tekemäänsä pääomansijoitukseen. Jos oikeuden pidättäneen henkilön myöhemmin saamaan varojenjakoon sovelletaan luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä, varojenjaosta ei voi vähentää luovutettujen tai lahjoitettujen osakkeiden poistamatonta hankintamenoa, koska varojenjaon saaja ei enää omista osakkeita, eikä hänellä siksi ole enää osakkeiden hankintamenoa jäljellä. Tällainen varojenjako on siten koko määrältään saajansa veronalaista pääomatuloa.” Tällaisessa tilanteessa kuin myös tilanteessa jossa saaja on esim. toinen osakeyhtiö voi osinkona verottaminen olla veroedullisempi vaihtoehto.
Tulorekisteri
Tulorekisteri tulee 2019. Tulorekisteri korvaa mm. Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, työttömyysvakuutusrahastolle ja tapaturmavakuuttamista varten toimitettavat vuosi-ilmoitukset. Työnantaja voi lisäksi halutessaan antaa enemmän tietoa palkanmaksutapahtumasta pakollisten tietojen ilmoittamisen yhteydessä, jolloin erilaisilta palkkatietoja koskevilta lisäkyselyiltä vältytään.
Tulorekisterin käyttöönotto vaikuttaa palkkatietojen raportoinnin ajankohtaan. Palkkatietojen ilmoittamisen rytmi muuttuu, kun tiedot tulee ilmoittaa jokaisesta palkanmaksusta jokaisen maksutapahtuman jälkeen.
Tulorekisteri otetaan vaiheittain käyttöön: vuodesta 2019 lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatiedot ja vuodesta 2020 lähtien etuus- ja eläketiedot. Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin tulee koskemaan kaikkia palkkojen ja etuuksien maksajia tämän aikataulun mukaisesti ilman siirtymäaikoja.
Tulorekisteriin ilmoitetaan 1.1.2019 lähtien palkanmaksun pakolliset vähimmäistiedot, kuten suorituksen maksajan ja tulonsaajan yritys- ja yhteisötunnus tai henkilötunnus, palkanmaksukausi, palkanmaksupäivä, tulonsaajan ammattiluokka, työeläkejärjestelynumero, palkan euromäärä yhteensä, ennakonpidätyksen määrä, työntekijältä perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.