Vakuutuksista
Omaisuuteen kohdistuvat vahingon- ja vakuutuskorvaukset
Verohallitus on julkaissut 5.9.2014 ohjeen "Omaisuuteen kohdistuvat vahingon- ja vakuutuskorvaukset" (drnro A60/200/2014). Seuraavassa ohjeen, joka käsittelee omaisuuteen kohdistuvia vahingon- ja vakuutuskorvauksia, niiden veronalaisuutta ja veronalaisen korvauksen tulolajia henkilöverotuksessa, keskeisimmät kohdat. Kyseessä siis verottajan näkemys asiassa, ei laki eikä lopullinen tuomioistuimen päätös. Ohje sitoo vain verottajaa ja sen mukaisesti toimiminen antaa verovelvolliselle päänsääntöisesti luottamuksensuojan.
Vahingonkorvauksen veronalaisuutta koskeva yleisperiaate sisältyy tuloverolain (TVL 1535/1992) 78 §:ään. Sen mukaan vahingonkorvaus tai muu siihen verrattava korvaus on veronalaista tuloa vain, jos se on saatu veronalaisen tulon sijaan tai korvaukseksi tulojen tai elatuksen vähentymisestä. Säännös koskee kaikkea vahingonkorvausta, perustuipa korvauksen maksaminen sopimusvastuuseen, suoraan vahingonkorvauslakiin tai pakolliseen taikka vapaaehtoiseen vahinkovakuutukseen.
Vahingon- ja vakuutuskorvaukset voivat olla verovapaata tuloa, pääomatuloa tai ansiotuloa.
TVL 36 §:n 2 kohdan mukaan esinevahingon tai muun siihen rinnastettavan vahingon johdosta saatu vakuutuskorvaus ei ole veronalaista tuloa, jos sitä ei ole saatu veronalaisen tulon sijaan.
Verovapaat korvaukset
Korvaus, jota ei ole saatu veronalaisen tulon sijaan, on myös verovapaata.
Liikennevahingosta saatu vahingonkorvaus ja seisontapäiväkorvaus on yleensä myös verovapaata tuloa. Jos seisontapäiväkorvaus kuitenkin tulee veronalaisen ansiotulon tai elinkeinotulon sijaan, se on veronalaista ansiotuloa tai elinkeinotuloa.
Ansiotulona verotettavat korvaukset
Vahingon- tai vakuutuskorvaus, joka korvaa saamatta jääneen ansiotulon, on veronalaista ansiotuloa. Veronalaiseksi tuloksi on katsottu myös patenttioikeuden haltijan patentti-oikeuden loukkaamisen johdosta saama vahingonkorvaus (KHO 1970-II-510).
Viivästyskorot
Vahingonkorvaukselle ja muille siihen liittyville suorituksille (oikeudenkäyntikulut yms.) maksettu korko on saajansa veronalaista pääomatuloa. Korko on veronalaista myös silloin kun vahingonkorvaus on verovapaa.
Sopimussakko
Vahingonkorvauslain mukaan korvausta voidaan maksaa esine- tai henkilövahingosta sekä muusta taloudellisesta vahingosta. Sopimussakko sen sijaan liittyy sopimuksen rikkomiseen. Sopimussakon verovapaudesta ei ole erityisiä säännöksiä, joten se on TVL 29 §:n nojalla veronalaista tuloa. Sopimussakko on veronalaista, vaikka sen perusteena oleva tulo olisi verovapaa.
Sopimussakkona saatu suoritus on saajalle pääomatuloa, jos se liittyy omaisuuden luovutukseen, omaisuuden tuottoon tai muuhun varallisuuden kerryttämään tuloon. Muussa tapauksessa tulo on ansiotuloa.
Sopimussakon saamisesta aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi asianajokulut ja oikeudenkäyntipalkkiot.
Sopimussakon maksajalla sopimussakko on vähennyskelpoinen meno, jos se liittyy veronalaisen tulon hankkimiseen.
Vakuutuskorvauksen vaikutus luovutusvoittoverotukseen
Vakuutuskorvaus lisätään omaisuuden luovutushintaan luovutusvuodelta ja sitä edeltäneeltä viideltä vuodelta, jos luovutettua omaisuutta verovelvollisen hallinta-aikana on kohdannut vahinko, josta hän on saanut korvausta. Korvaus lisätään luovutushintaan kuitenkin vain siltä osin kuin korvausta ei ole käytetty tuhoutuneen tai vahingoittuneen omaisuuden uudistamiseen tai kunnostamiseen tai lisätty metsätalouden pääomatuloon (TVL 46 §:n 5 momentti).
Vakuutuskorvauksen vaikutus kotitalousvähennykseen
Kotitalousvähennystä koskevan tuloverolain 127 b §:n mukaan verovelvollinen saa vähentää maksamansa kustannukset. Kotitalousvähennystä ei tämän vuoksi saa siltä osin kuin vakuutusyhtiö on korvannut kustannuksia verovelvolliselle.
Vahingon- ja vakuutuskorvauksen saamisesta aiheutuneet kulut
Veronalaisen korvauksen saamiseksi suoritetut asianajopalkkiot ja muut vastaavat oikeudenkäyntikulut ovat vähennyskelpoisia. Ne ovat vähennyskelpoisia siinäkin tapauksessa, että oikeudenkäynti ei ole johtanut tavoiteltuun lopputulokseen eli vaadittua veronalaista korvausta ei ole saatu.
Jos verovelvollinen on saanut oikeudenkäynnin johdosta eri suorituksia, kuten ansiotulona verotettavaa vahingonkorvausta ja pääomatulona verotettavaa viivästyskorkoa, vähennettävät oikeudenkäyntikulut kohdistetaan eri suorituksille niiden suuruuden mukaisessa suhteessa.
Laati ja koosti Minna Lindblom